.

.

maanantai 30. joulukuuta 2013

Ale peura ja välipäivätarinaa


Olen siivoillut pois joulua. Kuusi saa vielä jäädä, mutta kaiken punaisen haluan jo silmistäni. Joulun jälkeen kaipaan ympärilleni selkeyttä. Sama pätee ruokavalioon. Ei enää sen seitsemää sorttia. Ruisleipää kiitos.

Perjantaina kävimme hakemassa Ikeasta hyllyjä ja laatikoita, jotta poikien juhlien ja joulun jälkeinen legolandia saataisiin jonkinlaiseen järjestykseen. Samalla reissulla kävimme pikaisesti Kodin1:ssä, josta tein toistaiseksi ainoan alehankintani.

Pyrin eroon turhista pikkuesineistä, mutta hopeinen peura ei ole turha. Sellainen oli saatava. Harvoin törmää noin kauniiseen esineeseen. Peura oli joulukoristeiden -70% alelaarissa. Tämä hopeinen on kyllä ihan selvä talvipeura eikä mikään joulukoriste.


Iittalan Aalto teräsvati on juhlava alusta asetelmille, ja olenkin ottanut sen aktiivisemmin käyttöön. Irrotin joulun tulppaanikimpusta hopeiset lehtivarret peuralle seuraksi. Turkoosi kynttilä näyttää taas niin raikkaalta joulunpunaisen jälkeen.


Joulukukkani olivat tänä vuonna vihreä-valkoisia ja asetelmista nyppäsin nyt tontut pois. Hyasintit oli pakko jo heittää menemään, mutta valkoinen joulutähti voi vielä hyvin.



Meillä on tehty välipäivinä  innokkaasti palapelejä. Joulupukin tuoma 500 palan viidakkomaisema otti muutaman illan parisuhdeaikaa. Tiimityöskentely mieheni kanssa oli taas kerran saumatonta, ja valmista tuli. Palapelin tekeminen oli niin koukuttavaa puuhaa, että ehkä ostan alesta vielä sellaisen 1000 palasen. Eikös ole hyvä, että pariskunnilla on yhteisiä harrastuksia.


Huomenna on uudenvuodenaatto. Saimme aattoillaksi kutsun ystävän juhliin, joissa 7vee synttärisankari saa upean ilotulituksen. Juhlien jälkeen varmasti vielä kilistelemme kotona poikien kanssa Pommacilla.

Uudenvuodenlupaukseni on perinteisen tylsä ja hyvin tarpeellinen. Olen myös varma, että lupaus pitää. Aion juosta enemmän kuin tänä vuonna! Aiotko sinä luvata jotain?

Iloa loppuvuoteesi!

Terveisin Katja

keskiviikko 25. joulukuuta 2013

Jouluaaton tunnelmia


Tässä kuvatunnelmia joulustamme. Perinteisiä juttuja; juhlava kattaus, kukkia ja kynttilöitä, mummin tekemä taivaallinen suklaa mustaherukka moussekakku, ystävän tuomat herkut, pukki ja lahjoja, lasten jännittynyttä odotusta ja riemua, pieniä rauhoittumiseen varastettuja hetkiä vauvelin kanssa, marmeladikuulia ja villasukkia.   

Tänä jouluna kirkastui entisestään, että vähemmän on enemmän myös jouluna. Joulunrauha on paras lahja. Haluan sitä lisää vielä ensi jouluna.  

Onneksi paketteja ei ollut nyt aivan liikaa. Mutta melkein jo heitin mäelle tuon autoradan, joka oli niin upea, mutta toimintavarmuudessaan B-luokan formulatallien tasoa. Sutivat ja kurveissa radalta ajavat autot ovat uhanneet joulurauhaamme.











Näihin kuviin ja tunnelmiin kohti uutta vuotta!

Kiitos kaikille lukijoille ja juttujani kommentoineille. Seuraillaan jatkossakin. Nauttikaahan pyhäpäivistä!

Terveisin Katja

perjantai 20. joulukuuta 2013

Kuusijuttuja


Kyllä niin on komea kuusi taas tänä vuonna. Miten se onkaan joka vuosi niin vehmas ja tasainen. Olemme taivastelleet kuusen kauneutta jo pari päivää.

Koristeiksi uusia palloja, helminauhaa ja erilaisia vuosien varrella lahjaksi saatuja enkeleitä. Vaikka tänä vuonna halusin kuuseen hopeisia sävyjä, en halua stailata kuusta liikaa. Tietyt koristeet vain kuuluvat kuuseen vuodesta toiseen, eikä muodilla ole sen asian kanssa mitään tekemistä. Kuusi muistuttaa tässä suhteessa erehdyttävästi talon emäntää.





Pienimmäinen viihtyy kuusen katveessa. Ihmeellinen ilmestys jaksaa kiinnostaa, ja äiti saa touhuta omiaan. Oivallinen lapsenvahti tuo joulupuu. Harmi vaan, kokemukseni mukaan yli 3 kuukauden ikäisten lasten kohdalla vahtivaikutus ei ole aivan yhtä tehokas.

Joulukuusen innoittamana koristin 7vee juhlien viimeisen kakun kuusiaiheella. Oli muuten herkullinen kakku, ja kakkua kehuivat nyt muutkin kuin leipuri itse.

Rakensin kolmikerroksisen kakun kääretorttulevyistä. Kakun välissä ja päällä on tuorejuusto-kerma-banaaniseos. Ohje torttuun löytyy vuoden takaisesta postauksestani täältä. Kakkuun tein kaiken kaksinkertaisena.



Uusin joulukoristesuosikkini on keskimmäisen askartelema pikkukuusi, joka sai kunniapaikan lasikuvun alta. Tästä tulee kyllä vuosikertakoriste. 

Esikoisen aikanaan tekemä pilttipurkkienkeli on jo saanut aseman jokavuotisena koristeena. Veikkaan tälle kuuselle vastaavaa tulevaisuutta. Näissä hengentuotoksissa on jotain niin liikuttavaa. Pienillä käsillä tuokin on ihan itse tehty ja ylpeänä äidille tuotu.



Minulla on onneksi jouluaattoa varten hommat jo aika hyvin hanskassa. Ruokajuttuja täytyy toki tehdä vielä ja kaupasta pitää kantaa kassikaupalla. Mutta sellaistahan se on joka päivä muutenkin. Siitä ei voi oikein joulustressiä kehittää.

Tarkoitus olisi nyt virittäytyä aaton odotukseen. Joululauluja ja kuusen alla köllöttelyä toivon viikonlopulta.

Terveisin Katja

maanantai 16. joulukuuta 2013

Jouluisia valonpilkahduksia


Kaupallisten jouluvalmistelujen ja hämähäkkimiesjuhlien lisäksi viime viikolla koin joitakin aitoja jouluisia valonpilkahduksia. 

Osallistuimme koko perhe lasten jouluvaellukseen, joka järjestettiin idyllisellä museoalueella valkoisten hankien keskellä. Lyhtykulkue ja jouluinen tarina veivät joulutunnelmaan, ja tapahtuma huipentui ulkona nautittuihin glögeihin, pipareihin ja torttuihin. 

Minusta jouluvaellus oli oikein raikas vaihtoehto perinteiselle joulujuhlalle.


Aitoa tunnelmaa on ollut myös niissä illoissa, kun ystävien kanssa on istuttu glögimukin ääreen. Olen tuolloin päättänyt unohtaa radiosta kuulemani totuuden joulutorttujen kalorimäärästä. Yrittävät väkisin pilata tunnelman. Peräänkuulutan median vastuuta!

Kauneimmat joululaulutkin kävin laulamassa. Siellä oli mukana minulle uudempi Carola Häggkvistin joululaulu, jota haluaisin kuulla lisää. Ja mieluiten tietenkin sellaiselta esittäjältä, joka osaa kappaleen paremmin kuin uusissa sävelissään haparoiva kirkkokansa. Olenkin kartoittanut tämän viikon joulukonsertteja sillä silmällä.


Valokoristeet ovat tärkeitä joulutunnelman tekijöitä. Pihasaunan seinustalle hankittu uusi pienten myrskylyhtyjen ketju on suosikkini sähköisistä ulkovaloista.


Isompia, aidolla liekillä palavia myrskylyhtyjä kiinnitimme jo alkusyksystä myös paviljonkiin. 2/3 niistä selvisi Seija-myrskystä ehjänä, joten lyhtykaupoille on vielä lähdettävä.


Ja sitten on nämä kaupungin valot. Onneksi meitä valaistaan näin kauniisti. Nyt vain harmittaa mennyt lumipeite. Toiveissa valkoinen joulu.



Valoisin terveisin Katja

lauantai 14. joulukuuta 2013

7vee synttärit


Joulunalusaika on tässä talossa yhtä juhlaa. Esikoisen synttärit osuvat joulun alle, ja niitä juhlitaan joka vuosi ainakin pariin otteeseen. Tänään aloitettiin 7vee juhlien sarja kaveripirskeillä.

Lasten kaveripiirissä on ollut muotia järjestää synttärijuhlia jumppasaleissa ja kerhotiloissa. Ymmärrän tuon muotivirtauksen hyvinkin käytännöllisenä. Salissa energiset pojat saavat juosta sydämensä kyllyydestä, ja meidänkin pojat ovat noissa juhlissa viihtyneet oikein hyvin.

7vee halusi kuitenkin järjestää omat juhlansa kotona. Niinpä aseistauduimme liian vauhdikkaita hippaleikkejä vastaan kehittämällä pojille ohjattua ohjelmaa.

Tietokilpailun muotoon rakennettu aarteenetsintä toimi hyvin, samoin pöytäjääkiekkomatsi vauhdikkaalla selostuksella siivitettynä. Perinteinen aasinhännän kiinnitys on myös varma ohjelmanumero. Meillä tuo toteutetaan kiinnittämällä sokkona lumiukkoon porkkananenää. Tämä ihan siksi, että allekirjoittanut osaa piirtää ison lumiukon mutta ei aasia ja askarrella porkkanan, mutta ei häntää.


Juhliin valikoitui hämähäkkimiesteema, kiitos Tiimarin konkurssipesän -90% alennusmyynnin. Hämähäkkimiesrekvisiitta kattauksessa ei ehkä ole äidin silmään se kaikkein kaunein, mutta 7veen mielestä aivan upea.

Juhlapöydän kruunaa kakku, ja päivänsankari halusi juhliinsa mansikkakakun. Tein hämähäkinseitin kakun päälle sinisellä koristegeelillä. Iso punainen hämähäkkikarkki löytyi kaupan irtokarkkihyllystä. Kakku sai hyväksyviä kommentteja arvovaltaiselta raadilta. Seittikin maistui hyvältä.


 
7vee merkkipaalua juhlitaan vielä parilla eri kokoonpanolla.  Nyt alkuun päässyt sokerihumala katkennee vasta jouluna kinkkuähkyyn. Ensi vuonna sitten uusi terveellinen elämä...ehkä.


Iloista viikonlopun jatkoa!

Terveisin Katja

maanantai 9. joulukuuta 2013

Piparkakkutalotehdas


Pistimme poikien kanssa iltapäiväksi pystyyn piparkakkutalotehtaan. Parissa tunnissa tehtaalla valmistui kymmenittäin taloja.

No, tuo kuva kyllä paljastaa, että nämä meidän talot eivät ole perinteisiä kolmiulotteisia. Kyseessä on modernimpi hyvin nopeasti rakentuva siluettimalli.

Sain Korvensuu 1919 -blogista idean tehdä pipareihin kauniit ikkunat tikkarimurskeesta. Se olikin tosi toimiva idea. Ja miten kiva oli murskata niitä tikkareita. Hakkasimme kilpaa tikkareita kaulimella pakastepussien läpi.



Tikkarimurske suli uunissa läpikuultavaksi ikkunaksi ja karamellin alkuperäinen väri säilyi kirkkaana.

Talotehtaallamme oli melkoinen materiaalihävikki. Rakennuksille toimitetusta tavarasta vain osa päätyi taloihin. Ja ehkä puolet taloista päätyivät lopulta näytteille joulukoristeissaan.


Pipareiden leipominen on ehkä mukavinta joulunaluspuuhaa lasten kanssa. Mutta voi kauhistus sitä sotkun määrää, minkä ympäriinsä leviävät strösselit, sokerikuorrutteet  ja välillä hippaa juoksevat jauhoessuiset pikkupojat saavat aikaan. Suosittelen, että ryhdytte puuhaan ennen siivouspäivää.

Jouluista viikon jatkoa kaikille!

Terveisin Katja

perjantai 6. joulukuuta 2013

Piparkakku Cupcakes Suomen väreissä


Jäimme pikkutontun kanssa kaksin viettämään aamupäivää, kun muu perhe ulkoili lumitöissä. Koska presidentti jätti taas kutsumatta juhliinsa, täytyi keksiä itse jotain juhlallista tähän tärkeään päivään. Päätinkin kokeilla leipoa uudenlaisia muffinsseja ja tehdä niistä oikein suomalaiset. Olin nähnyt piparkakku cupcake -ohjeen jossain lehdessä ja mukailin nyt reseptin kaapista löytyviin tarveaineisiin paremmin sopivaksi.



Piparkakku Cupcakes 12 kpl

4 dl vehnäjauhoja
2 dl sokeria
2 tl leivinjauhetta
1 tl vaniljasokeria
3 kananmunaa
1,5 dl piimää
75 g sulatettua voita
12 piparkakkua

Sekoita kuivat aineet ensin keskenään. Lisää sitten sekoittaen munat, piimä ja jäähtynyt voisula. Laita ruokalusikallinen taikinaa muffinivuokaan. Lisää päälle piparkakku ja toinen lusikallinen taikinaa. Paista 200 asteessa noin 17 minuuttia.

Kuorrutteen tein Flora kevytvispistä, jonka maustoin sokerilla, piparkakkumausteella ja vaniljasokerilla. Koristeluksi piparista lohkaistuja sydämiä ja päivään sopivat Suomen liput.



Suomileivokset maistuivat hyvin ulkoilijoille. Takavarikoin muutaman herkun vielä iltaa varten.

Itsenäisyyspäivän vietto jatkuu meillä rauhallisissa merkeissä. Perhevahvuudesta osa torkkuu päiväunia, ja itse suunnittelen lähteväni pian lenkille. 

Odotan jo iltaa, että pääsen seuraamaan telkkarista millaiset juhlat Tampere-taloon on saatu aikaan ja millä tavalla uutta pukukoodia on toteutettu.


Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille!

Terveisin Katja

sunnuntai 1. joulukuuta 2013

DIY: Coolerista adventtikyntteliköksi


Tänä aamuna lapset yllättivät minut kysymällä minne se ensimmäinen kynttilä sytytetään. En ollut suonut ajatustakaan adventtikynttelikölle. Siispä tuumasta toimeen.

Shamppanjacooleri oli päässyt pahasti pölyttymään kaapin päällä. Se on kapine, jolla pitäisi ehdottomasti olla enemmän käyttöä myös tässä talossa. Niinpä päätin perustaa kynttelikön cooleriin.


Nostin coolerin pohjan sopivan kokoisella lautasella noin puoliväliin astiaa. Sitten täytin coolerin karkealla merisuolalla, johon pystytin kynttilät. Keraamiset numerolaatat hain lähikaupasta (Tokmannilta). Luulin ensin somistavani kynttelikköä vielä helmin, mutta ei se mitään enää kaipaakaan. Kynttelikkö on aika cool ihan näin.


Hankin itselleni tällä viikolla jo yhden joululahjan. Olen haaveillut täydellisestä oleskeluviltistä pitkään. Nyt vihdoin sellainen löytyi Hemtexiltä. Valkoinen tekoturkispeitto tuntuu ylellisen silkkiseltä ja pehmeältä. Siihen kääriydyn, ja oloni on hemmoteltu. Peitto on nyt painokkaasti korvamerkitty minun käyttööni. Pojat saavat tehdä majansa muista vällyistä :).



Meillä piparit ja glögit on korkattu jo viikkoja sitten. Mutta ensimmäisen adventin iltaan nuo herkut kuuluvat itseoikeutetusti. Minun glögiini paljon manteleita ja rusinoita.



Joulumieltä joulukuuhun, nautitaan tunnelmasta!

Terveisin Katja