.

.

maanantai 13. tammikuuta 2014

Talviulkoilua


Nyt se talvi tuli. Oli pitkään aikaan leppoisampi sunnuntai, kun lapset viihtyivät ulkona. Kyllä se vaan niin on, että leikki-ikäisille sisätilat käyvät liian pieneksi, oli talo miten iso tahansa.

 

Itsekin reippailin tutun reitin heti aamusta. Olen tapojeni orja ja kierrän samaa lenkuraa samaan suuntaan. Samat naamat siellä tulevat vastaan joka säällä. Jo kaukaa siluetista tunnistaa vakityypit pelkästä jalkaterän asennosta. Ne ovat niitä lenkkituttuja, joille ehkä hymyillään tai nyökätään kohdatessa, vaikka ei tunnetakaan. Sitä ollaan vähän niin kuin samaa harrastusporukkaa silti.


Tammikuu on tuonut poluille myös uusia tyyppejä. Usein uudet kulkevat kaverin kanssa ja juttelevat äänekkäästi. Mutta luulenpa, että helmikuussa on taas väljempää ja vastaantulevat tunnistaa ennemmin tyylistä kuin äänestä.



Itse olen yksinlenkkeilijä. Kuljen aina napit korvissa. Aiemmin kuuntelin ladattua musiikkia. Nykyään olen liian laiska päivittämään soitinta ja olenkin siirtynyt radion kuuntelijaksi. Voicelta tulee aika hyvää lenkkimusiikkia ja tykkään erityisesti iltapäiväohjelman Nooran ja Laurin höpöhöpö-jutuista. Noora vetoaa touhuissaan ja mielipiteissään usein pohojalaisuuteensa, ja tiedän mistä hän puhuu.



Nyt mittarissa on pakkasta melkein 15 astetta, enkä taida viedä vauvaa ulos. Vai onko se tekosyy? Ehkä ulkoilen sitten illalla kun pääsen taas ihan yksin.

Mukavaa talvista viikkoa lukijoille!

Terveisin Katja

13 kommenttia:

  1. Sama juttu täällä...ihana talvinen maisema houkuttelisi lenkille, mutta vauvalle on liian kylmä. Tehdään lenkit sitten illalla, napit korvissa, voicea kuunnellen =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pakkanen ei hellitä, joten sisäpäivä tästä tuli. Ikkunasta olen ihaillut tuota yllättävää valoa.

      Poista
  2. Oi, kyllä talvilenkki tekee niin hyvää! Nyt on vähän tukalaa, kun ulkoiluhousut eivät meinaa mahtua päälle. Tuntuu tosi ahdistavalta, kun maha roikkuu niin alhaalla, että housut jäävät tosi alas ja sitten kuitenkin puristavat niin, että veri ei meinaa kiertää! :) Vaunulenkkejä siis odotellaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi sitä tunnetta, kun pääset eroon vatsasta. Itse säntäsin (köpöttelin) lenkille heti seuraavana päivänä sairaalasta kotiutumisesta. :)

      Poista
  3. Vastaukset
    1. Niin on, ulkona on. Ja sitten jaksaa taas sisällä :).

      Poista
  4. Pitäisi kans ottaa itseään niskasta kiinni ja aloittaa tuo lenkkeily. Aiemmin oli koira, joka "pakotti" lähtemään. Jouduimme luopumaan siitä ja sen jälkeen on ollut helppo keksiä syitä, miksei juuri nyt voi lähteä:/ Kaunis tuo silta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Musiikinkuuntelu voisi olla hyvä kannustin. Ja se, että lenkki on omaa aikaa mitä parhaalla syyllä. :)

      Poista
  5. Hauska kuulla, että myös lenkkipoluilla on ruuhkaa. Elixiassa on tämä vuoden alku niin ruuhkaista, ettei meinaa mukaan mahtua. Mutta kyllä siellä jyvät erottuu taas akanoista ennen pitkää ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin se on uskottava. Jo tänään huomasin, että 15 asteen pakkanen erotti jyvät akanoista. Vastaantulijoita lenkkipolulla oli kaksi :).

      Poista
  6. Vai näkyy lenkkipolullakin tavanomainen vuoden alun kuntovillitys. No, eipä siinä usein mene pitkään, kun rauhoittuu ja joulukilojaan karistavat tippuvat kelkasta. Ihanilta näyttävät nuo sinun kävelymaastosi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täällä on ihanteelliset lenkkimaastot. Ei voi kyllästyä :).

      Poista
  7. Ihanaa talven jatkoa <3 Pakkanen se paukkuu edelleen , mutta onneksi myös aurinko paistaa ja päivä pitenee !

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!