.

.

lauantai 31. toukokuuta 2014

Minilomalla Naantalissa


Olimme mieheni kanssa alkuviikosta minilomalla Naantalin Kylpylässä. Vauveli lähti mukaan kolmanneksi pyöräksi, ja isommat pojat jäivät mummun hoiviin kotiin. Irtiotto arjesta onnistui tällä kokoonpanolla aivan hyvin. Vauvelilla oli reissussa juuri sopivasti samat intressit kuin vanhemmillaan. 


Ulkoilimme Naantalin maisemissa, nautimme vanhan kaupungin tunnelmasta, söimme hyvää ruokaa ja laiskottelimme. 



Kylpemässä kävimme mieheni kanssa vuorotellen. Hylkäsin heti kättelyssä respassa tarjotun uimavaipan ja päätin, että minimies kylpeköön toisella reissulla. Tämä olisi ensisijaisesti äidin ja isin lomanen.

Mikä autuus olikaan saunoa ja uida ylhäisessä yksinäisyydessä kokonaiset kolme tuntia. Erityisesti viihdyin ulkoaltaassa ja olisin voinut nukahtaa sinne allaspenkille. Kukaan ei roiskuttanut vettä päälle eikä tarvinnut pelätä kenenkään hukkumista. Elämän pieniä nautintoja!



Vanha Naantali on viehättävä. Olin käynyt siellä kerran aiemmin hätäisellä reissulla koko perheen kanssa. Nyt oli mahdollisuus kierrellä ihan rauhassa kapeita kujia ja ihastella vanhojen rakennusten omaleimaisia yksityiskohtia ja persoonallista tunnelmaa.




Koleassa säässä piti olla hanskat kädessä, vaikka Naantalin aurinko välillä pilkahtikin. Olin pukenut kaupunkikierrokselle ylleni onneksi kaiken mitä olin mukaan pakannut. Kylmyys ei siis haitannut kuvaamista, ja innoissani ikuistin kaunista hiljaista kaupunkia. Lomasesonki oli selvästi vasta tulossa, sillä vanhassa Naantalissa näkyi tuskin ristin sielua.


Lempikuvauskohteitani Naantalissa olivat talojen sisäänkäynnit. Niin hienoja ne olivat. Kauniita katoksia ja fiilikseen sopivia koristuksia.




Seuraava Naantalin reissu tehdäänkin kesäkuulla koko sakilla muumeja moikkaamaan. Tällä matkalla tuli löydettyä hyvä lounasruokapaikka, jonne tullaan sitten uudestaan.

Raision Mylly -kauppakeskuksessa oli loistava lounaspöytä Prisman yhteydessä Buffet & Leipomokahvilassa. Harvoin on lounaspaikassa tarjolla niin monipuolinen ja herkullinen salaatti- ja alkuruokalinjasto. Pääruokaa ei tarvinnut ottaa ollenkaan. Ja lapsille sieltä löytyy oma nurkkaus sitten kun ruoka on syöty. Lasten viihtyvyys on aikuisille jo puoli ruokaa.


Tällaista minilomaa tällä kertaa. Lomasen rentoutusvaikutukset hälvenivät harmillisen nopeasti uuden kevätflunssan seurauksena. Nyt odotan uudestaan kesää ja sen kaiken parantavaa vaikutusta.

Mukavaa viikonlopun jatkoa kaikille ihanaisille lukijoille!

Terveisin Katja

sunnuntai 25. toukokuuta 2014

Hellehankintoja ja raparperipiirakkaa


Uuh mikä hellekesä! Parvekenäkymät sen kun vehreytyvät. Sain pelargoniatkin viikonloppuna istutettua laatikoihinsa. Pinkkejä ja valkoisia tänä vuonna.


Pilasin perjantaina lemppari hellemekkoni, jonka helma ei kestänyt räväkkää "antakaa kun äiti näyttää"-potkua jalkapallopelissä. Tuli kiire hankkia uusi rento kesäkolttu matsissa revenneen tilalle. Raitamekko löytyi marketista. Ihan siitä vaippapakettien ja vauvanruokahyllyn vierestä. 

Minusta on tullut markettimuodin kannattaja. Jos jonkinlaista cittarin muotiluomusta on löytänyt tiensä vaatekaappiini. Käytännöllisyys ennen kaikkea, hankinnoissakin. Markettimekko alkaa näyttää kummasti hyvältä, kun vaihtoehtona olisi hikinen kauppakeskusreissu, ja reissulla mukana liian monta liian pientä makutuomaria.


Lämpöaalto nostatti pihan raparperit hurjaan kasvuun. Sain puskista ainekset piirakoihin, joita tein sarjatyönä (käytännöllisesti) heti useamman.

Yksi piirakoista menee keskimmäisen pojan hoitotädeille kiitokseksi kolmen vuoden päiväkotitaipaleesta. Enää pari päikkypäivää ennen kesälomaa, ja syksyllä poika meneekin jo eskariin. Tähän kuuluu nyt todeta kliseisesti, että kylläpä aika rientää. Mutta totta se on!


Minun mielestäni raparperipiirakka kannattaa tehdä tällä ohjeella:

Raparperipiirakka

pohja:
150g voita
1 dl sokeria
1 muna
2 dl vehnäjauhoja
1 dl perunajauhoja
1 tl leivinjauhetta

täyte:
5 dl raparperinpaloja
vajaa 1 tl kanelia
1 tlk kermaviiliä
1 muna
1 dl sokeria
3 tl  vaniljasokeria

Vaahdota voi ja sokeri. Lisää muna hyvin sekoittaen. Lisää keskenään sekoitetut kuivat aineet. Levitä taikina pyöreän piirakkavuoan pohjalle ja reunoille. Kuori ja pilko raparperit ohuiksi paloiksi. Levitä raparperinpalat piirakkapohjan päälle. Ripottele raparpereille kaneli. Sekoita kermaviili, muna ja sokerit yhteen ja kaada seos raparperinpalojen päälle. Paista piirakka 200 asteessa 35-40 min.

Edessä on mukava uusi viikko. Tiedossa on minilomanen miehen kanssa melkein kaksin. Loppuviikosta saadaan myös asukkaita vierashuoneeseen. Lapset odottavat kovasti lomansa alkua ja HobbyHall-pakettia. Marketista ei löytynyt trampoliinia, joten tilasin sen netistä. Odotettavissa kesäkivaa lapsille ja keskivartalotreeniä itselle.

Terveisin Katja

maanantai 19. toukokuuta 2014

Oi lämpö, oi valo!


Oi lämpö, oi valo! Vätykseenkin tuli virtaa, kun sää vaihtui kesään. 

Lämpö toi kiireen tehdä kaikki odotetut kesäjutut. Kiireen muuttua kesäihmiseksi. Pukea se vihreä uusi kesäpaita ja ne pikkasen överit vihreät korvikset. Laittaa vauvalle haihattu ja höpsötellä pihalla. Ihastella kukkia ja istuttaa kukkia. Tepastella laiturilla ja tehdä tuttavuutta naapuriin muuttaneen uuden (hanhi)perheen kanssa.




Kaikki on niin uutta taas ja ihanaa. Kesän ahnehtimisessa menee väkisinkin useampi päivä, ehkä viikkoja. Kunnes vähitellen tulee luottamus siihen, että vihreälle paidalle sopivat kelit jatkuvat, ja laiturilla on miellyttävä istua toisenakin päivänä.

Kokemuksesta tiedän myös, että uudet naapurit eivät enää juhannuksena ole niin viehättävää seuraa. Naapureista paljastuu uusia piirteitä, kun kesä etenee.


Viikonloppuna maltoin lähteä kesästä pariksi tunniksi sisätiloihin. Nautin kahdenkeskisestä ajasta keskimmäisen pojan kanssa Robinin jäähallikonsertissa. 5veen suosikki miellytti myös äitiä, ja huomasin osaavani melkein kaikkien laulujen sanat. Tähän kesäeuforiaan voinkin hyvin lainata Robinilta kertosäettä:
"Kun aamulla herään, mä tuntee voin sen. Tää on kaunis päivä. Mä oon onnellinen."

Nautitaan kesästä!

Terveisin Katja

keskiviikko 14. toukokuuta 2014

Kevätvätyksen mietteitä


Ehdin jo huhtikuussa hurmaantua keväästä. Tämä toukokuun koleus on sittemmin latistanut sisäisen kevätihmiseni. Olen ollut mielestäni aikaansaamaton viileyttä voivotteleva vätys.


Arkiset perushommat olen hoitanut. Tietenkin. Keittänyt joka toinen päivä jättikattilallisen isoille ja pikkukattilallisen pienelle. Pessyt vessan, pyykännyt ja imuroinut. Levittänyt lelut ja kerännyt lelut.


Mutta kevätihmisyyteen liittyvä energisyys on poissa. Kevätihminen pesisi ikkunoita, kävisi kevätretkillä ja suunnittelisi pientä kivaa piristystä sisälle ja ulos.


Luin jostain lehdestä sijaistoiminnoista, joita ihminen keksii välttyäkseen tekemästä epämieluisia tehtäviään. Suosituimpia sijaistoimintoja olivat:
1) ihan nopeasti facebookin tai sähköpostien tarkistaminen
2) kahvin tai teen keittäminen
3) pyykkien laittaminen koneeseen.

Laitoin juuri pyykit koneeseen ja siemailen teetä tämän toisen koneen ääressä. Pitäisi tiskata pinttynyt uunivuoka. Onpa mukava huomata olevansa tässäkin suhteessa aivan kuten useimmat kanssaihmiset.


Tänään meillä on ruokana kalakeittoa. Kun keittää ison kattilallisen, voi joka toinen päivä ottaa vapaata lounaskokin tehtävästä. Samalla tulee näpsäkästi kahden päivän keitto myös vauvalle. Vätystely luo tehokkuutta.


Ikkunat taidan pesettää miehellä. Eihän siinä ole mitään järkeä, että ikkunat pesisi perheen hitain pesijä (minä). Mies tekee sen paljon nopeammin. Taloustieteestä tuttua suhteellisen edun periaatetta kannattaa noudattaa myös kotioloissa.


Energisempää loppuviikkoa itselle ja kaikille muille kevätvätyksille!

Terveisin Katja

Ps. Kuvissa esiintyvällä äitienpäivähortensialla ja rakkaiden korteilla ei ole osuutta vätysjuttuun.

torstai 8. toukokuuta 2014

Arjen keveyttä

Tuo otsikko on kyllä vähän harhaanjohtava. Taidettiin saada vauvelin kanssa vappuna kylmää, sillä vapun jälkeen ollaan kärsitty nuhanenistä. Lapsiperhearjessa flunssa ei yleensä arkea kevennä, eikä näin käynyt tässäkään tapauksessa. Mutta lautasella sentään on nyt jotain keveämpää.


Arkisin tulee melko usein keitettyä pastaa, joka maistuu hyvin lapsille. Itse olen halunnut lounaspastoja korvata muilla lisukkeilla, sillä pasta tuppaa väsyttämään ja kiristämään vyötäröä iltapäivisin.

Uusin suosikkini pastaa korvaamaan on kesäkurpitsa-punasipuliwokki. Wokissa on edulliset ja keveät raaka-aineet, ja se valmistuu yhtä nopeasti kuin pasta.

Pastankorvikewokki

1 kesäkurpitsa
1 iso punasipuli
kalamata-oliiveja
mustapippuria
suolaa
öljyä paistamiseen

Pilko kesäkurpitsa tikuiksi ja punasipuli renkaiksi. Paista kesäkurpitsa, sipuli ja oliivit nopeasti öljyssä kuumalla pannulla. Mausta.

Wokki maistuu yhtä hyvin tomaattisen jauhelihakastikkeen kanssa kuin kermaisen tai juustoisen kanakastikkeen kanssa. Tai sitten ihan vain lihapullien kylkeen kuten kuvassa. Eikä väsytä tai turvota iltapäivällä. Kannattaa kokeilla.

Arkikuvahaaste

Facebookissa on kiertänyt arkikuvahaaste, joka kannustaa julkaisemaan omilla fb-sivuilla viitenä päivänä kuvia arjesta.

En ensin oikein innostunut fb-haasteesta, koska tässä blogissa tulee oma ilmaisuntarve tyydytettyä varsin hyvin. Blogissa ei ole myöskään sellaista spämmäyksen makua, mikä helposti liitetään facebookiin, jos siellä on "liian innokas".

Mutta sitten tuli tämä sateinen viikko ja flunssa, ja ajattelin, että voisin vaikka vähän roikkuakin siellä facebookissa.

Liitän tähän loppuun facebookia varten ottamani keveät arkikuvat.

ARKI 1/5 Kokkailua.


ARKI 2/5 Scoottausta. 


ARKI 3/5 Kaaoksen hallintaa.


ARKI 4/5 Arjen kapellimestari.



ARKI 5/5 Olisin halunnut viimeiseen arkipäivitykseen mukaan mieheni. Mutta...
 

Näistä arkisista tunnelmista katse kohti viikonloppua. Sunnuntaina on äitienpäivä. Se on yhtä lailla lasten päivä. Niin kovasti lapset äitienpäivää odottavat ainakin meillä. Silloin on luvassa kaikkea muuta kuin perusarkea.

Terveisin Katja

torstai 1. toukokuuta 2014

Vappuilua


Ei ole sellaista keliä, joka estäisi vapun vieton. Hytisimme pihassa oikein porukalla. Kevättä juhlitaan silloin, kun kevään juhla on. Täällä ei sentään satanut. Muutamia piskoja ei lasketa, ja aurinkokin vihjasi itsestään tovin.


Kuohujuoma ja sacherkakku edesauttoivat viihtymistä viileässä kelissä. Eikä muissakaan nyyttäriherkuissa ollut valittamista. Nämä tämänvuotiset olivatkin emäntäystävälliset kemut. Nyyttäreissä on puolensa.






Vappupäivän ohjelmassa oli perinteisesti ankanuiton seuraaminen. Salmeen lasketaan 9000 muoviankkaa, jotka uivat kilpaa alajuoksulle. Numeroidut ankat on myyty etukäteen arpoina, ja nopeimmat ankka-arvat voittavat hienoja palkintoja. Tapahtuma kerää paljon väkeä näille rannoille. Tänä vuonna tosin kylmä keli taisi vähän verottaa katsojakuntaa.



Ei muuten tullut tähän taloon taaskaan sitä poikien kovasti odottamaa palkintovenettä. Ensi vuonna siis jälleen uusi yritys ankka-arpajaisissa.

Pienimmäinen ei osannut olla arpajaistappiosta harmissaan. Vauvelin vapussa parasta ovat olleet ilmapallojen metsästys ja pitkät päiväunet raittiissa ulkoilmassa.


Toukokuu on nyt virallisesti korkattu. Katselin kalenterista, että melkoinen juhlakuukausi onkin luvassa. Joka viikonlopulle ja välillä viikollekin on tiedossa kakkuja. Kakuilla kesäkuntoon siis :).

Vapputerveisin Katja