.

.

keskiviikko 31. joulukuuta 2014

Uuden vuoden kynnyksellä


Mennyt vuosi on ollut hyvä. Perheessämme yksi vauva on kasvanut taaperoksi, yksi päiväkotilainen eskarilaiseksi ja yksi ekaluokkalainen tokaluokkalaiseksi. Yksi nainen on opetellut hyväksymään silmäryppynsä, ja yksi mies on onnistunut edelleen parantamaan ennätyksiään valitsemissaan lajeissa.

Olemme viettäneet paljon yhteistä perheaikaa äitiysloman, hoitovapaan, pitkien isyysvapaiden ja vuosilomien ansiosta. Silti tuntuu, että perheen yhteistä aikaa saisi olla enemmänkin. Taidamme siis viihtyä toistemme seurassa.


Tämä elämänvaihe on niin täyttä, että muisti ei tahdo kantaa eiliseen, saati pidemmälle. Tässä päivässä on riittämiin. Onneksi en olekaan menneiden muistelija, vaan käännän katseeni mieluummin tulevaan.


Tulevana vuonna aiomme tehdä koko perheen ulkomaanmatkan. Mitään muita isompia suunnitelmia ei ole. Jospa jatkaisimme samaan malliin ja järjestäisimme tarpeeksi usein pienia arjen katkaisevia kivoja juttuja yksin, kaksin ja koko porukalla.


Juhlimme vuodenvaihdetta tänään alkuillasta perinteikkäästi ystäväni järjestämissä pirskeissä. Pienten lasten kanssa raketit ammuttiin jo iltakuudelta. Taitava ja ihailtavan tarmokas ystäväni keksii aina upeat juhlatarjoilut. Nautimme texmex-herkuista ja makeasta jäätelö-kuppikakku buffetista. Otin aivan liian monta kertaa lisää. Myöhemmin illalla aiomme vielä kilistellä cavalla.


En tee varsinaisia uudenvuodenlupauksia. Päätän kuitenkin palata vanhaan. Loppuvuoden ähkyputken jälkeen on ihan pakko keventää.

Viivin ja Wagnerin piirtäjä on jo lainannut minun tilannettani sarjakuvaan. Tässä sarjakuvastripissä Wagnerilla on minun maha. Tammikuun lopulla aion kyllä mahtua paremmin pöksyihini. Ja shortseihinkin parin kuukauden kuluttua.


Kiitos kaikille lukijoille ja kommentoijille menneestä vuodesta. Paljon onnea ja iloa uuteen tulevaan <3.

Terveisin Katja

perjantai 26. joulukuuta 2014

Sellainen oli joulu 2014


Kiitos toivotuksista ja kommenteista edelliseen postaukseen. Otin aatonaaton vielä rennosti, ja kuumeeni katosi sopivasti juuri silloin, kun mies oli saanut joulun valmiiksi. Aattona olinkin jo ihan kunnossa joulua juhlimaan.


Jouluaaton juhlapöytään istuivat meillä oman perheen lisäksi isovanhemmat. Tänä jouluna kattauksen uusi juttu oli lautasliinataittelu. Sain Perhosia ja piikkilankaa -blogin FB-sivuilta vinkin ihastuttavaan kukkataitokseen, josta taitaa tulla taloon uusi jouluperinne.


Karsimme tänä vuonna joulun ruokalajeja, mikä oli hyvin järkevää. Sortteja oli ihan tarpeeksi nytkin, ja jouluruokia saadaan syödä taas riittävän monta päivää. Oma suosikkini oli miehen valmistama lohi.


Niin, ja tietenkin oman äitini leipoma jälkkäri. Vadelmainen Sacher-kakku oli tuhtia tavaraa, oikein joulusuklaata parhaimmillaan.


Niin vain joulupukkikin löysi tiensä meidän taloon, vaikka pitkin joulunalusviikkoja asiaa taas syystä jos toisestakin epäiltiin moneen otteeseen.


Pukki on tainnut hurahtaa fitness-buumiin, sillä sen verran kaposempi varsi hänellä oli tänä vuonna. Allekirjoittanut toivoo ottavansa pukista tulevaisuudessa mallia ihan yleisen hyvinvoinnin ja terveellisen elämän vuoksi.


Lapset saivat kivoja lahjoja. Aikuisillekin oli paketteja. Täytyy sanoa, että pukki oli paikoin myös aika vitsikäs. Naisella talossa on joulun myötä sukkien alla vihreät varpaankynnet, ja jalassa miesten kalsarit. Älkää kysykö tarkemmin...




Jokainen odottaa joululta jotain erityistä. Minulle joulun tekee yhdessäolo ja herkuttelu. Kumpaakin sain. Kaikenlaisia makupaloja tuli yhdessä napsittua pitkin joulua, päivin ja öin.




Niin mukavalta kuin miesten kalsarit tuntuvatkaan omassa jalassa, paras joululahjani oli sittenkin joulupäivänä tarjoutunut mahdollisuus nukkua kahden tunnin päiväunet. Se oli ihanaa! Taisin olla kuumeen jäljiltä vielä väsynyt, vaikka muuta väitin.


Näin tapaninpäivänä joulu alkaa olla jo nähty. Ajatus kääntyy tulevaan. Meillä on koko perheen yhteistä lomaa vielä reilu viikko. Maisema on ihanan luminen ja mahdollistaa talviulkoilulajit.

Ja ainakin sen verran täytyy päästä alennusmyynteihin, että saa täydennystä lasten talvivaatteisiin. Itsellenikin voisin hankkia alesta jotain kivaa. Vaikka jotain vähän naisellisempaa :).

Terveisin Katja

tiistai 23. joulukuuta 2014

Joulu saa tulla!


Aatonaaton aamu on valjennut, ja rouvan joulukiireet kerta kaikkiaan rauhoittuneet. Eilen nainen talossa kävi niin kuumana, että mittari kipusi 39 asteeseen. Kotiutimme miehen kanssa ruokakauppareissulta vielä melkein viimeiset kuusi kassillista evästä, ja sen jälkeen luulin kuolon korjaavan. Niin heikko olo tuli ihan puskista.


Nyt olen vedellyt glögiä tropilla ja troppia glögillä. Olo onkin jo huomattavasti parempi. Istun tässä keinutuolissa takkatulen loimussa joululauluja kuunnellen. Olohuoneessa on jo juhlan tuntu.


Keittiö sen sijaan on kaaoksessa. Siitä tuli nyt kerralla miehen valtakuntaa. Katselen, kun ahkera mies häärää kalan, kinkun, perunalaatikon ja riisipuuron kimpussa. Yritän pitää kieleni kurissa, vaikka minullahan olisi toki monenlaisia vinkkejä ja oikeita tapoja ihan jokaisen ruokalajin valmistamiseksi.



Joulukuusi on taas tänä vuonna mielestäni kaunein ikinä. Kuusi koristeltiin vaalein sävyin. Valkoista, hopeaa, kultaa, helminauhaa ja arvokkaimpana talon alkuperäiset kuusennamuset, jostain sieltä melkein sadan vuoden takaa.



Meidän jouluun ei nykyään juuri tonttuja kuulu muuten kuin puheissa lasten rauhoittamiseksi. Muita jouluisia koristuksia olen laittanut sinne tänne. Aamuhämärässä joulukuusen valot, takkatuli ja kynttilät ovat kauneimmillaan.



Iltapäivällä saapuvia jouluvieraita odotellaan täällä nyt kirjaimellisen kuumeisesti. Kyllä tästä vielä hyvä joulu tulee. Oikeastaan minulle sopii tällainen pakkorauhoittuminen. Perhekin kiittää, kun tättähäärä on enemmän aloillaan.

Jouluun liittyy paljon odotuksia ja suuria tunteita. Toivonkin kaikille lukijoille tyytyväisyyttä ja rauhaa joulun viettoon <3.

Terveisin Katja

sunnuntai 21. joulukuuta 2014

Glögikakku ja suolaiset joulutortut


Meillä juhlittiin 8-vuotissynttärit sukulaisten kesken eilen. Tarjolla oli jouluisia herkkuja. Glögikakun ohjetta joudun aina etsiä, joten taitaa olla syytä tallettaa se tänne blogiin.

Suolaiset joulutortut ovat joulun alla aina suosituin blogiini tuova hakusana Googlessa. Parin vuoden takaisen postauksen suolaisista joulutortuista näet täältä. Tällä kertaa tuunasin tuota ohjetta vaihtamalla Creme Bonjourin tuorejuustoon. Todella hyviä joulutorttuja tulikin.

Seuraavassa siis ohje suolaisiin joulutorttuihin ja ihanan jouluiseen glögikakkuun. Meillä otetaan toinen erä näitä herkkuja aatonaattona, kun saamme taloon ensimmäiset jouluvieraat.


Suolaiset joulutortut

10 levyä Myllyn Paras -torttutaikinaa
200 g ruohosipulituorejuustoa
200 g kinkkukuutioita
kirsikkatomaatteja
persiljaa

Sekoita kinkku ja tuorejuusto tahnaksi. Muotoile suolaiset tortut kuten hilloversiot. Kannattaa taittaa sakarat ensin ja laittaa kinkkutäyte vasta taitosten päälle. Lisää kirsikkatomaatin puolikas täytteen päälle. Suolaisia torttuja pitää paistaa hieman kauemmin kuin hillotorttuja. Meidän uunissa 225 asteessa 18 min. Koristele valmis torttu persiljalla.


Glögikakku

Pohja:
170 g piparkakkuja
75 g voita

Täyte:
4 liivatelehteä
2 dl vispikermaa
200 g tuorejuustoa
250 g maitorahkaa
1 dl tomusokeria
1 tl kanelia
1-2 tl vaniljasokeria
3 rkl glögitiivistettä

Pinnalle:
3 liivatelehteä
0,5 dl vettä
2,5 dl glögitiivistettä

Koristeeksi:
tähtianista, kokonaisia kanelitankoja tai kermavaahtokukkasia

Murskaa piparit muruiksi ja yhdistä piparimuru sulaan voihin. Laita irtopohjavuoan pohjan ja reunojen väliin leivinpaperi. Painele muruseos vuoan pohjalle ja laita vuoka jääkaappiin.

Liota liivatelehtiä kylmässä vedessä noin 10 min. Vaahdota kerma. Sekoita tuorejuusto ja rahka keskenään. Lisää tuorejuusto-rahkamassaan sokerit ja kaneli.

Kuumenna glögitiiviste kiehuvaksi ja liuota liivatelehdet kuumaan glögiin. Sekoita liivateseos ohuena nauhana tuorejuustomassaan. Nostele kermavaahto seokseen viimeisenä ja sekoita varoen.

Kaada täyte keksipohjan päälle ja tasoita. Vuokaa kannattaa kunnolla kopauttaa pöytään, että täyte asettuu tiiviisti. Siirrä kakku jääkaappiin ja hyydytä ainakin neljä tuntia.

Liota kiilteen liivatteet kylmässä vedessä. Kuumenna vesi ja liuota siihen hyvin puristellut liivatelehdet. Yhdistä seos ohuena nauhana glögitiivisteeseen. Anna jäähtyä kunnolla. Kaada glögiseos varovasti tuorejuustokakun päälle. Hyydytä jääkaapissa vähintään neljä tuntia. Koristele ja tarjoa.

Tämän kakun voi hyvin myös pakastaa. Itse tein kakkuja kerralla kaksi. Toinen syötiin synttäreillä ja toinen odottaa pakastimessa aatonaaton tunnelmallista iltaa.


Näille synttäreille en tehnyt perinteistä kermakakkua. Sankari halusi tarjolle pätkismuffinsseja, ja kynttilä viritettiin synttärilaulun ajaksi muffinssiin hammastikulla.




Meillä on perinteenä hankkia joulukuusi ja koristella se jo esikoisen synttäreille. Synttäreistä alkaa joulun vietto.

Olipa ihana istua kahden kesken kuusta tuijotellen synttäripäivän myöhäisillassa, kun lapset olivat jo unillaan. Joululaulut soivat illan hämyssä. Siinä synttäripäivän uuvuttamana ja vaalean omenaglögin raukaisemana kaikki ympärillä näytti niin kauniilta. En hetkeen tuntenut stressiä yhtään mistään. Mielessä ei ollut edes ensimmäistäkään pistotehtävää. Sitä se joulu hetkittäin on; tyytyväisyyttä ja rauhaa.


Terveisin Katja

torstai 18. joulukuuta 2014

DIY herkkulahja ja LUNTA!


Bongasin ihastuttavan herkkulahjaidean Henriikan blogista. Herkullisen helppo idea oli pakko toteuttaa itsekin muutamalle ystävälle.  Samalla laitan hyvän idean kiertämään. Ehkäpä joku lukija vielä miettii pientä muistamista jollekulle.

Lasipurkissa on kaakaota ja minivaahtokarkkeja kuumaa juomaa varten. Näitä herkkukaakaopurkkeja olen nähnyt aiemminkin, mutta parin Baileys-pullon kanssa herkkukaakaolahjasta tulee ennennäkemätön luksusversio. Pullot on helppo ja kaunis kiinnittää lasipurkkiin juuttinarulla. Loppusilauksen purkki saa sopivasta nauhasta.


Lasipurkit taitavat olla kovassa huudossa näin joulun alla. Niihin kun saa tehtyä kaikenlaisia kivoja herkkuja. Minä etsin kotikaupungin kaupoista purkkeja turhaan. Tampereen Ikeassakin perinteiset patenttikorkkipurkit olivat loppuneet viime viikolla. Sieltä onneksi silti löysin muutaman erilaisen jämäpurkin tätä ideaa varten.


Maisema muuttui eilen kerralla valkoiseksi. Lunta tuli taivaan täydeltä. Säntäsin parvekkeelle ikuistamaan talven ensimmäisen kunnollisen lumisateen.


Valkeus tuli kyllä oikeaan aikaan. Nyt kaikki sormet ja varpaat pystyyn, että tuo pysyy jouluun asti.


Meillä juhlitaan viikonloppuna esikoisen synttäreitä vielä suvun kesken. Huomenna pitää jo taikoa talo juhlavaan joulukuntoon ja koristella kuusi. Ennakoin isompaa siivousoperaatiota pesemällä ikkunat eilen. Keittiön ikkunoista hinkkasin kuivunutta kaurapuuroa kaksin käsin. Tänään toistin operaation, kun 1vee oli kiillottanut ikkunalasia voileivällä. Joulusiivot saakin meillä tehdä joka päivä, joten niistä ei sovi kauheasti stressata.

Synttärijuhlien myötä ajattelin laskeutua joulujuhlatunnelmaan.

Terveisin Katja
 

tiistai 16. joulukuuta 2014

Videoblogijuttu meidän talosta?


Nyt kun videoblogijuttujen tekeminen on tätä päivää, päätin minäkin astua todelliselle epämukavuusalueelleni ja julkaista videon. 

Koska en viitsinyt laittaa tukkaa, ja kotiasukin on mitä on, oheisessa videossa esiintyvät sijaisnäyttelijät. Käsikirjoitus on kuitenkin meidän talosta. Ihan varmasti on!

Klikkaa ja tirkistele puolitoistaminuuttinen...


Olen aika huolella taas jakanut yksittäisiä pistotehtäviä. Mutta kyllä tämä vastuu koko kokonaisuudesta painaa!


Iloista viikon jatkoa!
 
Terveisin Katja

sunnuntai 14. joulukuuta 2014

Taivas sylissäni


Olin nuorena tyttönä kova laulamaan. Aina näin juhlapyhien alla saan helposti takaumia koulun juhlista ja kirkkoesityksistä, joissa vuosien ajan luikauttelin sydämeni kyllyydestä. Se oli silloin niin mukavaa ja helppoa.

Sittemmin laulutaitoni on kadonnut jonnekin. Todennäköisesti se on paennut sinne samaan paikkaan, minne hukkasin pianonsoittotaitoni vuosien saatossa. Välillä harmittaa, kun olen mennyt menettämään musisoinnin riemun.


Mutta onneksi nykyisellä rajoittuneella äänialallakin on mahdollisuus ainakin kerran vuodessa osallistua yhteislauluun. Kauneimpia joululauluja on päästävä laulamaan. 

Olkoonkin, että kirkossa laulut veisataan aina aivan liian korkealta. Mikähän siinä on, että lauluja ei voida soittaa matalammalta. Nyt kun kirkon piirissä ollaan vapautumassa kaikenlaisista muistakin "perinteistä", voitaisiin minun puolestani samaan syssyyn luopua liian korkeista veisuista. Kirkkokansassa kun ei kanttorin lisäksi kovin monta sopraanoa tuntunut olevan tänäänkään.


Ystävän seurassa vietetystä joululaulutilaisuudesta tuli kuitenkin hyvä mieli ja aito joulufiilis ainakin hetkeksi. Siinä kirkon penkissä istuessa tuntui niin kovin turhalta harmitella sitä, että en onnistunut vieläkään kauppareissulla löytämään joulupöytään täydellisiä kullansävyisiä servettejä.

Kaunein kaikista lauluista on minun mielestäni uudempi joululaulu, Carola Häggkvistin Taivas sylissäni. Jos haluat muutaman minuutin joulurauhaa, voit kuunnella laulun tästä.


Hyväntuulista ja vähästressistä viikkoa kaikille!

Terveisin Katja

lauantai 13. joulukuuta 2014

Joulunalusjuttuja


Terveisiä jouluteatterista. Kultturelli sivupersoonani on nauttinut näkemästään ensin ystävän kanssa Tampereen Teatterin Saiturin joulussa ja toisena päivänä keskimmäisen poikasen kanssa Ahaa-teatterin Viirun ja Pesosen joulussa.

Kyllä joulu vaan onkin aivan erityisen ihana, kun sitä pääsee sivusta seuraamaan. Suosittelen kumpaakin edellä mainituista teatteriesityksistä ihan kaikille jouluihmisille. Upeita, sielukkaita ja kauniita toteutuksia kumpikin.

Jos ei lippuja saa enää tänä vuonna, niin joulu se on ensi vuonnakin. Ja veikkaanpa, että teattereissa pyörivät tulevaisuudessakin nuo samat suositut esitykset.


Vietimme keskimmäisen pojan kanssa yhteistä vapaapäivää teatterin jälkeen Ikeassa. Lihapullille ja pehmisjädelle ei ole kovin vaikea poikaa houkuttaa. Ikean ravintolassa sitten esitin, että "kun nyt sattumalta täällä ollaan, voisiko äiti ihan nopeasti ihan vähän katsoa joitakin ihan pikkujuttuja kaupan puolelta". Pieniä poikia kannattaa käsitellä shoppailuasioissa samoin kuin aviomiestä.


Olin varautunut nopeaan Ikea-kierrokseen hyvällä etukäteissuunnittelulla. Hankin valokuvakehyksiä ja joitakin tarpeellisia astioita ja kynttilöitä kauppalistan kanssa. Listan ulkopuolelta tein pari kivaa jouluista hankintaa.

Pieni pöytäkuusi oli saatava. Näin jo kaupassa sieluni silmin, kuinka laittaisin kotona kuusen shamppanjacooleriin. Viime vuonna cooleri toimi adventtikynttelikkönä. Cooleri onkin meillä vuosi toisensa jälkeen aivan epäasiallisessa käytössä.


Ostin Ikeasta myös koottavan piparkakkukuusen, jonka koristelin ja laitoin lasikuvun alle. Ihanan helppoa jouluaskartelua.

Tämä taisi muuten olla kaikkien aikojen ensimmäinen Ikea-ostos, jonka kokoamisessa eivät ärräpäät lennelleet. Kokoamisessa tarvittavat työkalutkin olivat kunnolliset.


Joulufiilistelyjen ohella ajatuksissani pyörii nyt tammikuussa uhkaava tentti, johon lukeminen tuntuu näin joulun alla melkoisen työläältä. Ihmisen psykologinen kehitys on äkkiseltään mielenkiintoinen aihealue. Voin kuitenkin vakuuttaa, että siitä on onnistuttu kirjoittamaan pari ennätyksellisen puisevaa opusta.


Tässä kohti opiskeluharrastusta olenkin kysynyt itseltäni, että hankinko tämän "sivutoimen" hoitovapaan virkistykseksi vai vitsaukseksi. Luovuttaminen ei kuitenkaan kuulu toimintatyyliini, joten motivaatiota täytyy repiä sieltä mistä se irtoaa. Esimerkiksi marmeladikuulista. Viiden sivun lukemisella saa yhden kuulan, viisi lisää tuo toisen kuulan jne. Seuraavan erän taidan lukea suklaarasian kanssa. Yhden suklaan voisi saada jo kolmen sivun jälkeen...


Mukavaa viikonloppua teille kaikille ja tsemppiä kiihtyviin jouluvalmisteluihin!

Terveisin Katja