.

.

lauantai 28. maaliskuuta 2015

Teneriffa ja voimapihtiepisodi


Paluu Teneriffalle. Edellinen pikkupostaukseni herätti kysymyksiä. Lupaan, että nyt tulee vastauksia. Myös siihen voimapihtiepisodiin.

Mutta ensin vähän fiilistellään. Tästä taitaa tulla aika pitkä juttu.



Vietimme perheen kanssa viikon Los Gigantesissa täällä. Valitsimme kohteen tuttavan kokemusten perusteella, ja paikka osoittautui loistavaksi tarpeisiimme. Haluamme matkustaa lasten kanssa mahdollisimman helposti All Inclusive -kohteeseen, jossa on hyvää ruokaa ja paljon tekemistä aktiivisille pojille.

Hotellialue vastasi odotuksia. Hotellin läheisyydessä oli lisäksi upea ranta, viehättäviä maisemia ja sopivasti haastavia lenkkimaastoja. Sää oli aika vaihtelevaa, mutta jokainen päivä tarjosi myös hyvin lämpöisiä aurinkoisia tunteja. Vaikka itselle olisikin sopinut mainiosti ihan jatkuva paahde, lasten kanssa sään vaihtelevuus oli pelkästään hyvä asia.




Rantaleikit olivat matkan top3-puuhaa (1.sija pallopelit, 2.sija uima-allaspulikointi).

Korkeat aallot estivät meressä uimisen, mutta pojista oli riemullista juosta merestä hyökkääviä aaltoja pakoon ja kaivaa hiekkaan tunneleita. Tumma laavakivihiekka, sinivalkoinen meri ja taivas, mustat kalliot ja rannan punaiset liput ja muut yksityiskohdat olivat silmiä hivelevää katseltavaa. Visuaalinen puoleni nautti näistä kontrasteista.




Hotellilla oli monipuolista iltaohjelmaa: akrobatiaa, eläimiä, taikuri, musiikkia jne. Iltaohjelma tässä Blue Star -hotellissa oli laadukkaampaa kuin aiemmilla Blue Village -matkoillamme, joissa esiintyi joka ilta sama pohjoismainen viihderyhmä Abba-imitaatioineen. Täällä oli sen sijaan aito meininki.

Parina iltana tilanne oli otollinen jopa skumppalasillisille merinäkymällä. Ei ihan perussettiä kuitenkaan tällä sakilla.





Niin kiva perhereissu. Paljon yhteistä tekemistä ja uusia kokemuksia kaikille. Ja sitten ne tunnit siellä sairaalassa voimapihtikäsittelyssä.

Ensimmäisenä lomapäivänä nautin poikien kanssa ahneesti allaselämästä. Siinä vesileikeissä taisin jotenkin hiertää sormussormeni. Altaan suolavesi ei tehnyt sille hyvää. Seuraavana päivänä sormi turposi oikein kunnolla ja muuttui sinipunaiseksi. Sormukset upposivat sormeen eivätkä hievahtaneetkaan.

Kuljin kylmä vesipullo kädessä ja toivoin äkkiparantumista. Mutta eihän se niin mennyt. Kolmantena päivänä alistuin lääkäritädin juttusille limppumaisen sinipunaisen nimettömäni kanssa.



Lääkärinainen kauhistui sormeani ja usutti minut kiireesti sairaalaan. Niin kiire ei kuitenkaan ollut, etteikö nainen olisi ehtinyt alkaa tinkaamaan minulle puhelimitse mahdollisimman halpoja taksoja taksimatkaan ja sairaalaoperaatioon. Olen tyypillisesti tarkka rahoistani, mutta siinä vaiheessa minua ei enää kiinnostanut säästää senttiäkään. Halusin kiireesti eroon pelottavan kivistävästä ongelmasta, että saisin jatkaa lomailua.

Niin sitten matkustimme koko perhe tunnin taksimatkan valmiiksi tingattuun sairaalaoperaatioon. Hirveältä näyttävää sormea tykytti. Olin onnellinen, että minulla oli tukenani kaikki neljä turvamiestäni. 

Sairaalassa pelottavan rento hoitajamies otti työkalupakista ne puolimetriset voimapihdit ja alkoi kaivaa sormuksia sormestani. Silloin harmitti, että oli tullut 14 ja 11 vuotta sitten investoitua oikein laatusormuksiin. Kulta ei meinannut antaa periksi millään. Operoijakin oli mitä oli. Veri tirskui ja kyyneleet valuivat. Sattui.

Lopulta sain noukkia timanttini ja kultarenkaiden kappaleet hoitohuoneen lattialta. Mieshoitaja hyvästeli minut virnistämällä:"Now you´re free!" Se vapaus ei tuntunut kovin hyvältä.


Sain sormen onneksi nopeasti kuntoon hyvällä lääkevoiteella, kun kiristävät sormukset olivat poissa. Lomailu saattoi jatkua.

Seuraava ikävämpi juttu tapahtuikin vasta loman päättyessä. 2/3 pojista alkoivat oksentaa kotimatkaa edeltävänä yönä. Valvoimme mieheni kanssa potilaita hoidellen ja sotkuja siivoillen. Huoneistomme jäi aika kyseenalaiseen kuntoon siivoojaparoille. (Se sama perhe, joka sotki aina niin kauheasti ruokapöydässä.)

Varustauduimme kymmenellä pussilla bussimatkaan, lentokenttäodotukseen ja lentoon. Vaan kassithan loppuivat yökkivien päiden alta jo kentällä. Lentokoneessa saimme kanssamatkustajilta pussiapuja. Mutta kyllähän te tiedätte miten suuri osa siitä tavarasta lopulta niihin pusseihin päätyy. Olimme sitten aika törkeitä koko sakki.

Mutta ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin. Ennen koko reissua jännitimme kuinka lento sujuu vilkkaan taaperon kanssa. Menomatkahan olikin lasten leikkiä. Kaikki pojat viihtyivät loistavasti. Ei mitään ongelmaa.

Lopulta tämä oksennuksen värittämä paluumatkakin sujui ihan hyvin. Potilaat nukkuivat suuren osan matkasta, eikä kenelläkään ollut viihtymisongelmia. Sotkujen siivoaminen tarjosi pikku puuhastelua meille aikuisille. Takanamme sen sijaan istui väsynyttä sakkia, kun toisen perheen uupuneet vanhemmat yrittivät pitää aisoissa kolmea ylienergistä pikkupoikaa. Vähän hymyilytti.


Reissusta jäi hyvä mieli ja mukavat muistot. Pyykkivuori on jo pesty, ja vakuutusyhtiö saa pian kirjelmän. Mielelläni tingin jostain muusta, jos sillä tavalla on mahdollista panostaa yhteiseen lomaan. Meillä on tässä aika hyvä reissuseura nyt kasassa. Milloinkahan päästään uudelleen.

Terveisin Katja


44 kommenttia:

  1. KuulostA ja näyttää ihanalta matkalta, sormus episodiin saakka. Loppu hyvin , kaikki hyvin :)
    Rentoa viikonloppua !

    VastaaPoista
  2. Ihania kuvia, sormi ja örkkitauti ei niin ihanaa :) Mutta onneksi kuitenkin muistot ovat hyviä ja reissu sitä myöten onnistunut <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, onpa mitä muistella. "Se oli se reissu, kun sormukset meni...ei sentään sormi :)"

      Poista
  3. Harmi niitä sormuksiasi, mutta pääasia oli ettei käteen tullut mitään pysyvää vahinkoa.

    Meillä reilu vuosi sitten kuopus sairastui vatsatautiin kotiinlähtöaamuna. Mies käytti hänet lääkäriaseman kautta ja siellä tarjotut tropit rauhoittivat tilannetta huomattavasti ja lentomatkan muutama oksennukset osuivat varsin hyvin suoraan pussiin.

    Ihania reissukuvia! Kyllä aurinko ja palmut ovat vaan niin ihana yhdistelmä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Sormukset on tosiaan vaan materiaa. Vaikka siinä kyllä meni arvokkaimmat ikinä omistamani korut, niin rahassa kuin tunteella mitattuna. Saapa nähdä mitä sormuksille voi tehdä kultaseppä. Ainakin jotain niistä rahalla saa.
      Meillä ei ollut rohtoja käytössä, kun lähtö oli ihan aamulla ja koneeseen kiire. Teillä oli parempi sihti pussiin kuin meillä. Pienin pää ei ymmärtänyt pusseista mitään. Onneksi mahalaukun pahin sisältö tuli jo hotellissa ulos... Siitäkin selvittiin :)

      Poista
  4. Ihania kuvia. Onneksi ei tuon kurjempaa sattunut, vaikka tietenkin harmi sormuksia! Lasten kanssa sattuu ja ne yleensä herkemmin sairastuvatkin. Meillähän kävi kyllä päinvastoin ja minä sairastuin ja teinit huolehtivat minusta. Näinkin se voi mennä:)
    No, mutta uutta reissua sitten vaan suunnittelemaan:D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti. Uusi reissu olisi ihana. Pianhan pitääkin varata, jos ensi talvena meinaa matkustaa ;).
      Onneksi me vanhemmat saatiin vatsaoireita vasta kotona. Se nyt olisi ollutkin, jos itsellä olisi tuossa tilanteessa ollut matkalla sama vaiva, huh!

      Poista
  5. Oi että, onpa teillä ollut reissu pihteineen kaikkineen, mutta kuvat ovat oikein seesteisen näköisiä, kaunista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaikenlaista sitä viikkoon mahtuukin. Sormestakin on kuva...mutta sitä en tänne kyllä laita. :)

      Poista
  6. Ihania lomakuvia :) loma on aina loma kaikesta huolimatta :)

    Onneksi sormukset pystytään tekemään uudelleen vanhan mallin mukaan jos timantit ja kulta ovat tallella.
    Ja korjaus ei tule uudenhintaiseksi kun sormus tehdään ns.vanhoista materiaaleista. Ja sormukset ovat uudet tämän jälkeen. Tälläisen neuvon antoi meidän perheen kyseisen alan ammattilainen ;)

    kivaa viikonloppua :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Ihana kommentti <3. Luot toivoa aarteideni korjaamisen suhteen. En ole vielä yhtään ehtinyt selvittää mitä sormusten raadoille voisi tehdä. Se teneriffalainen pihtisankari ei ollut kovin kätevä käsistään, eikä varsinkaan säälinyt sormuksiani, jos sormenikin sai aivan verille. Toivon, että saan rinkulat vielä jossain vaiheessa takaisin sormeeni. Pitää tietysti selvittää tuo vakuutuspuolikin :).

      Poista
  7. Kylläpä tuli kaipuu lomalle ja lämpimään näitä ihania kesäkuvia katsellessa. Kiva juttu, että teillä oli ihana loma <3 Hurjalta kuulosti toi sormusjuttu, itselleni olisi varmaan iskenyt lievä paniikki, jos en saisi sormuksia pois, sillä otan kaikki korut pois aina kotosalla. Onneksi kultakin on korvattavissa, ettei käynyt mitään inhottavampaa kädelle. Taitava kultaseppä loihtii sormuksesi varmasti entistä ehompaan kuntoon :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä lämpö ja aurinko tekevät hyvää tässä vaiheessa vuotta. Minua aina alkaa melkein ahdistaa, kun kevään valo Suomessa lisääntyy, ja kalvakka naama sen myötä entisestään kalventuu ;).
      Olet oikeassa, että sormukset voi vielä jossain vaiheessa korvata. Siinä olisi voinut käydä terveydelle pahemminkin. Sormi oli aika pahassa kunnossa, kun veri ei kiertänyt ja iho oli paikoin rikki.

      Poista
  8. Ihania kuvia, sä olet kyllä upea kolmen lapsen äiti! Ihme juttu mitä sormusten kanssa kävi, onneksi ei tullut pahempia jälkiseuraamuksia. Toivottavasti aarteet saadaan kuntoon!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kaima. Tuo on kai upein palaute, mitä kolmen lapsen äiti voi saada <3.
      Toivonkipinä aarteiden pelastamiseksi on alkanut elää. Jossain vaiheessa siitä kai rahalla selviää :).

      Poista
  9. Loppu hyvin, kaikki hyvin!
    Olipa siinä kertomusta kerrakseen ja no...muistoja nuokin ovat omalla tavallaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, eihän tässä sitten kuinkaan käynyt, käänteistä huolimatta :).

      Poista
  10. Voi mitä kuvia! Valon, lämmön ja onnellisuuden aistii!
    Ja sinua ei kyllä kolmen lapsen äidiksi uskoisi - hyvin voisit olla isosisko;)
    Sormusepisodikin tuntuu jonkin ajan päästä vain asialta, jota muistelette koko perhe - ja sormukset saa kyllä korjautettua - minunkin kihla- ja vihkisormuksiani on vuoroin suurennettu ja välillä pienennettykin;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaunis kiitos Lady <3! Olisin toivonut hoitajamiekkoselta vähän helläkätisempää kohtelua. Mutta maassa maan tavalla. Tehdäänhän romukullastakin uusia ihanuuksia :).

      Poista
    2. Blogistani löytyy sinulle haaste;)

      Poista
    3. Kiitos. Kiva haaste. Taidan ottaa työn alle :)

      Poista
  11. Jopas teillä on ollut reissu! Ihana kuitenkin, että päällimmäisenä mielessäsi ovat positiiviset muistot. Upeita kuvia, joista iski aivan valtava kesän odotus. Tule kesä jo pian... Mukavaa palmusunnuntaita teille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Niin, nyt todella on PALMUsunnuntai. Ajankohtaisia kuvia siis :).

      Poista
  12. Ihania lomakuvia! Voi miten vaiheikas reissu teillä on ollut. Mulle tulee ihan surku kun ajattelen timanttien keräämistä sairaalan lattialta. Onneksi sormi on kunnossa kuitenkin ja sormuksen voi korjata. :) Hyvää palmusunnuntaita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tuire. Sinä ymmärsit tunteeni kyllä. Olihan se aika rujoa :/. Mutta en ole onneksi sitä tyyppiä, joka yhtä tapahtumaa jäisi suremaan. Loma pelastui :).

      Poista
  13. Ihania kuvia!
    Onneksi kaikki hyvin, ihania muistoja <3

    VastaaPoista
  14. Voi ei!! Harmi, kun lomalla piti pienten yökätä! Ja onneksi et sormeasi menettänyt, viimeistään siellä sairaalassa... Oma huumorilla höystetty asenteesi auttoi paljon! Loppu hyvin:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Asenne ratkaisee. Tärkeintähän tässä oli se, että sormi ei pilannut lomaa, ja yökkötauti iski vasta juuri ennen kotimatkaa. Lomasta saatiin nauttia koko sakki :).

      Poista
  15. No huh, huh. Että oikein voimapihdeillä, minun käsittääkseni kaikissa sairaaloissa ja terveyskeskuksissa on operaatioon tarvittava instrumentti, eikä se ole ihan noin järeä. Onneksi kaikki meni hyvin ja pahoinvointi iski vasta loman lopulla, saitte nauttia kesäisistä säistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä. Minäkin aihetta etukäteen googletin ja käsitin, että hennommatkin otteet olisivat riittäneet. Luulin viimeiseen asti, että joku kikkakolmonen säästäisi sormuksenikin. Vaan vähänpä tiesin etelämaalaisten tavoista etukäteen. Loppu hyvin kuitenkin.

      Poista
  16. Me oltiin juuri tuossa samassa hotellissa pari vuotta sitten. Oli kyllä ihana paikka! Ihania kuvia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi sinähän sitten tiedät, että siellä tosiaan on ihanaa :). On ensimmäinen sellainen paikka Kanarialla, jonne haluaisimme mennä uudestaan. Lasten kanssa olisi ihana päästä jatkossa tuttuun kohteeseen ja tuo vastasi kaikkia odotuksia. Nyt vaan säästötalkoisiin ;).

      Poista
  17. Nyt olet vapaa, on aika hassusti sanottu tuohon tilanteeseen. Hurja juttu ja teidän upeaan lomaviikkoon on paljon mahtunut. Onneksi jälkikäteen muistoiksi jää hyvät asiat ja ne kjamalat asiat ryyditetään loppupeleissä huumorilla. Kyllä vihki-ja kihlasormuksissa on isot tunteet kiinni, kyllä on varmasti kirpaissut kun ne katkottiin.

    Ihanan näköinen paikka ja todella kauniita kuvia ja niin kiva farkkuhameasu. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tiia! Sormuksista tehdään uudet kyllä. <3
      Tuo farkkuhame on mun "virallinen" lomahame. Ostin sen vuosi sitten Barcelonasta ja pidin sitä viime kesälomalla todella paljon. Se on yksi lempivaate :)

      Poista
  18. Huih, mikä tarina!! Ja oli varmaan kyllä helpostus sitten kun sormusket saatiin pois ja sormi hoidettua :) Onneksi ei mitään vakvampaa kuitenkaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, tuo olisi saanut jäädä väliin. Mutta eipä siinä loma pilalle mennyt. Muutama tunti oli inhottavaa aikaa ja sitten jo aurinko taas paistoi. Pieni vamma oli lopulta helppo hoitaa :).

      Poista
  19. Voi ei! Meilläkin kokemuksia oksenteleva lapsi lentokoneessa...ei kiva juttu, mutta minkäs teet...ja onneksi sormuksen saa varmasti kuntoon! Pahemminkin olisi voinut käydä!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaikesta tosiaan selviää. Kumma kyllä tuo paluulento ei ollut ollenkaan niin hirveä, kuin voisi luulla. Lapset olivat rauhallisesti ja sotkut sai siivottua. Onneksi tauti ei alkanut vasta lentokoneessa. Seuraavalle kerralle toivoisin toki tervettä matkaseuraa :).

      Poista
  20. Tapahtumarikas reissu teillä ollut. Onneksi jäi kuitenkin hyvät fiilikset matkasta päällimmäiseksi mieleen.

    VastaaPoista
  21. Teillä on ollut loistoloma! Ainakin siihen sormusepisodiin ja oksennustautiin asti. Harmi sormuksia!
    Vaan varmasti nuo ihanimmat muistot ovat päällimmäisinä. Kivat tunnelmat välittyvät kuvistanne! Tyytyväisen ja rentoutuneen näköistä väkeä :)
    Mukavia keväthetkiä myös Suomen huhtikuussa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tuulia. Sormukset saa kyllä korjattua jollain tavalla, ja vakuutus ilmeisesti korvaa. Että saadaan tällekin episodille kaunis loppu :). Lomamuistot kyllä lämmittävät vieläkin <3

      Poista

Kiitos kommentistasi!