.

.

keskiviikko 2. syyskuuta 2015

Kuormittuneen juhlajärjestelijän vuodatusta


Rennonletkeän kesän jäljiltä meinaa olla tekemistä pysyä syksyn tahdissa. Yht´äkkiä pitäisi muistaa kaikenlaisia aikatauluja, suorittaa hankintoja ja hoitaa asioita. Lasten arki vyöryy hoitovapaalaisen äidin niskaan. Elohelteiden pehmentämä pää käy kierroksilla.


Olen aiemminkin täällä blogissa todennut olevani listaihminen. Ajatus pysyy koossa ja nainen liikkeessä, kun on suunnitelma mitä seurata. Selkeä to do -lista mustakantisessa muistikirjassa vapauttaa aivokapasiteettia. Kirja on epämääräisiä lippulappusia parempi lisämuisti, sillä kaikenlaisia merkintöjä voi sen sivuilta hyödyntää jatkossakin.

Ja kyllä minä tiedän, että tähän tarpeeseen on olemassa myös nykyaikaisia appseja. Musta muistikirja edustaa minulle tärkeää konkretiaa, josta en hevillä luovu!


Syksyä kuormittaa myös synttärisuma. Juhlia on jouluun asti joko tulossa, menossa tai juuri juhlittuna. Kun tammikuusta syyskuuhun asti on leipomatta yhtään täytekakkua, tuntuu ensimmäisen juhlan kakkupohjan tekeminen aina tähtitieteelliseltä touhulta.

Mieheni vannotti sunnuntaisen kakkupohjaoperaationi jälkeen, että se saisi olla viimeinen rouvan vatkaama kakku. Ei mennyt taaskaan niin kuin Kinuskikissalla. Painokelvottomista loitsuista huolimatta.

Päädyin keräilemään pöydälle murentunutta kakkua edes jotenkin pyöreään muotoon. Nyt tuo onneton kakkupohja odottaa pakkasessa seuraavaa voimanponnistusta, kun murulevyistä pitäisi koota perjantaiksi pari katseen ja makuaistin kestävää mansikkaunelmaa.

Viisas pääsisi vähemmällä, keskittyisi osaamisalueisiinsa ja ostaisi kakun. Harmi, että minä olen uppiniskainen "kyllä minä tämän itse teen -tyyppi". Juhlaputken seuraava kakkuoperaatio sujuu ehkä onneksi jo paremmin, sillä uppiniskainenkin oppii virheistään joka syksy.


Juhlien järjestäminen on mukavaa ja ideoita riittäisi. Tällaisessa perhekunnassa juhlavalmisteluihin ei kuitenkaan voi uppoutua sillä tavalla kuin tahtoisi. Haasteensa juhlajärjestelyihin tuo se, että valmistelut pitää tehdä juhlia edeltävien tuntien aikana, jotta siivo säilyisi ja herkut maistuisivat.

Niinpä tulevana perjantai-iltapäivänä minä pesen ikkunat ja peilit, siivoan (vähintään) alakerran toistamiseen, pesen vessanpöntöt (= koko vessan uudelleen), koristelen pari täytekakkua, valmistan suolaisen tarjottavan, asetan aiemmin leivotut piirakat, pullat, keksit ja namit vadeille, valmistan pari palanutta popcorn-pussia ja yhden onnistuneen, katan pöydät, viikkaan lautasliinat, koristelen keittiön, vastaan siinä sivussa kolmen pojan vaatimuksiin ja kaunistan itseni ja juhlakalun juhlakuntoon.

No, totuuden nimissä ihana mieheni kyllä auttaa kaikessa. Mutta onhan se aika haipakkaa menoa. Vähemmälläkin pääsisi, mutta kukin tyylillään. En osaa oikein toisinkaan toimia ja aina jälkikäteen olen kuitenkin tyytyväinen, kun viitsin panostaa juhliin. Näillä mennään!


Perjantaina siis juhlimme 2-vuotiasta ja hommaa riittää. Lauantaina pääsen onneksi tuulettumaan kotiympyröistä ja viettämään mielenkiintoista päivää bloggaajaseurassa. Saattaa olla, että viiletän myös vesillä. Odotan kivaa retkeä, josta tulen raportoimaan teillekin vielä täällä blogissa.

Terveisin Katja 
 
Uudet Instagram-sivuni löydät TÄÄLTÄ. 
Nainen Talossa on myös Facebookissa. Voit saada blogin päivityksiä FB-aikajanallesi tykkäämällä blogin FB-sivusta ja tilaamalla päivitykset TÄÄLLÄ. 

32 kommenttia:

  1. Pitäisi kai ottaa tuollainen muistikirja käyttöön, mutta en oikein osaa. Mieheni on just tuollanen listaihminen ja minä kammoksun sitä, vaikka kyllä tarvitsisin sellaista. Yritän muka harjoituttaa muistia ja unohtelen aina sitten kaikenlaista. No, lähinnä kauppareissulla ja jos teen listan, niin nunohdan sen kyllä varmasti kotiin:) Mukavaa touhuamis-loppuviikkoa:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Minullakin on kokemusta listan unohtamisesta. Edellinen muistikirjani meni hukkaan. En kerta kaikkiaan muista minne sen panin! No, nyt on uusi lisämuisti. On kyllä tarpeellinen ;).

      Poista
  2. Tsemppiä juhlakoitokseen! Tiedän sen hösiksen ja homman. Meillä on esikoisen ja kuopuksen synttärit peräkkäisinä päivinä, joten siinä on aikuisille tarkoitettuja juhlia ja sitten niitä välillä kovin raskailta tuntuvia lastenjuhlia.

    Minulle suurin kompastuskivi on kodin siisteys. Siinä vaiheessa, kun yritän taikoa kaikki tasoille kertyneet pinot pois ja raivata keittiön, seuraa yleensä romahdusmasennus. Leivontahomma sujuu yleensä siivoukseen verrattuna kivuttomammin :) Meillä onneksi lastenjuhlat menevät kaupan antimilla, vain yksi lapsista syö kakkua.

    Mukavia 2v juhlia ja virkistävää lauantaita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Uskon, että sinä jos kuka olet hajulla tästä kaikesta ;). Normihärdellin päälle juhlat vaativat erikoistoimenpiteitä.
      Minä ratkaisen pino-ongelmat varustamalla saunanlauteet epämääräisillä kasoilla. Onneksi saunaan yleensä mahtuu vielä jokunen lisäpino!
      Leivonta sujuu yleensä muilta osin, mutta perinteinen täytekakku on kompastuskiveni. Jokin vaihe siinä touhussa aina aiheuttaa harmaita hiuksia. Kaveribileisiin en taida enää jatkossa kakkuja vääntää. Syökööt jäätelöä!

      Poista
  3. Voi joko se pienin on kaksi ! Huisin nopeeta aika kuluu ... Juhlasi onnistuvat varmasti ja kakkupohjan epätasaisuutta ei kukaan huomaa, kun on riittävästi täytettä ja kermavaahtoa päällä ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kannustuksesta. Kyllä ne täytekakut yleensä ovat maistuneet sitten lopulta. Mutta on se kivinen tie siihen asti, että komeus on pöydässä ;).
      Aika kulkee hirvittävän nopeasti. Vastahan supistelin neukkareissa, ja nyt tuo vauva on jo minäite-tyyppi <3.

      Poista
  4. Voi minä niin tiedän tuon tunteen, kun kaikki valmistelut pitää oikeasti tehdä viimeisen aamupäivän aikana, muuten näyttää siltä, että kotona ei olisi ollenkaan siivottu. Mutta leipomuksesi maistuvat varmasti vieraille ja he eivät mitenkään huomaa, että siinä joku olisi mennyt pieleen. Kivoja juhlia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Vertaistuki on kullanarvoista <3. Jotenkin se aina lämmittää, kun joku toinen on ollut samassa veneessä ;).
      Vieraathan eivät tosiaan tästä kaikesta tajua yhtään mitään, elleivät lue koko totuutta blogista.

      Poista
  5. Lista-ihminen minäkin ja ite teen-tyyppi :D Jälkimmäinen joskus ihan ärsyttää ja olen pyytänyt jopa sitten apuakin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :) Minusta on vuosien myötä tullut ite teen-tyyppi. Aiemmin olin auliimpi avulle. En tiedä mitä luulen vaivottelulla saavuttavani. ;)

      Poista
  6. Huh kun kuulostaa tutulta.. Mä olen rustannut listoja viikkotolkulla kotitouhujen, juhlien järjestämisen ja töiden saralla. Tuntuu että kaikkea on ihan liikaa.. Ja nuo hankintojen teot vasta ärsyttävätkin! Kun ei kertakaikkiaan ole aikaa lähteä ostamaan reppua tai sadevarusteita! Noh, viikonloppuna juhlitaan tupareita ja saadaan taas vähäksi aikaa juhlakiintiö täyteen. Sitten on ehkä taas vähän listattomampaa elämää.. Nimim. nytkin ruutupaperi odottaa että alamme tehdä listaa tupariruoka- ja juomahankinnoista ja viimehetken viimeistelylistaa - tauluja sinne ja tänne ja naulakko ja ja ja.. Ja todellakin miten voi olla että aulan lasikaide oli kaikkien aikojen järkyttävimmässä kunnossa heti lauantaina kun olin sen perjantaina pessyt!! Argh!! Ja nyt kun pesin sen äsken niin eikös pikkuapulainen käynyt myös vähän rättiä näyttämässä vielä kaiteelle..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi apua. Nyt sait aikaan melkein huutonaurua :D. Juuri tuskailin peilien pesua avustavan taaperon kanssa. Ja ikkunoihin tuo sama pikkumies painaa nenänsä ja voileipäisen pikkukätensä ihan heti.
      Listat viuhuvat. Minulla on pitkän tähtäimen listoja erikseen. Niihin on syytä palata vain oikein voimien tunnossa, jollain energiapiikin hetkellä.
      Tsemppiä meille juhlajärjestelyissä. Tuparit on kyllä varmasti ihanat. Mahtavaa, että viitsitte sellaiset pitää <3

      Poista
  7. Täällä kans listaihminen...Paljon helpompaa aloittaa touhut, kun listassa lukee kaikki ylhäällä. Tavallisen täytekakun sijaan teenkin nykyään helpommin levykakun, koska se ei mene yleensä pieleen...Tsemppiä! Hyvin kaikki menee. Kukaan ei katso, jos joku paikka jää siivoamatta... <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Olet aivan oikeassa siivouksesta. Kukaan vieraista ei huomaa mitään erikoissiivoja. Normi siivo riittäisi ihan hyvin. Itselle on juhlat kuitenkin hyvä syy siivota myös peilit ja ikkunoiden pahimmat roiskeet. Tai ainakin yrittää. ;)
      Minulla on joku päähänpinttymä hyvästä mansikkakakusta. Se on myös lasten suosikki. Pakko yrittää :D

      Poista
  8. Listat ovat täälläkin käytössä ja toimiviksi todettu. Helpottaa elämää huomattavasti, kun muistettavat saa listalle mieltä painamasta. Samoja listoja käytän töissä ja sängyn vieressä on paperia ja kynää, jos yöllä tupsahtaa idea mieleen, niin kirjoitan sen ylös, niin loppuyön saan nukkua rauhassa :) Meillä myös syksy on juhla-aikaa aina lokakuusta joulukuuhun. Tosin en niistä ota nykyään enää paineita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä teen usein listoja ennen nukkumaan menoa. Se auttaa unen tuloa kyllä selvästi!
      Luulen, että tämä päivisin kotona oleminen saa minut katsomaan kotia selvästi krittisemmällä silmällä. Sitä siivottavaa näkee päivänvalossa aika paljon ;).

      Poista
  9. Hih! Olet täsmälleen samanlainen hösääjä kuin minäkin. Kaikki tarvii tehdä itse ja vimpan päälle, vaikka helpommallakin pääsisi. Mutta onhan se ihan eri tarjota itse leivottua kakkua (vaikkakin hieman epäkuranttia sellaista) kuin nakata pöytään herkut leipomosta. Ainakin itse arvostan vieraana kovasti sitä, että juhlissa tarjotaan
    kotona tehtyjä leivonnaisia.
    Oi, noi listatkin on niin tuttuja. Ilman niitä en tulisi toimeen.

    Tsemppiä tuleviin koitoksiin <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos hösääjätoveri <3.
      Minäkin arvostan itse tehtyä, mutta syön aivan yhtä hyvällä mielellä ostokakkua toisten juhlissa. Oma tekemisen vimmani tulee luonteenpiirteistä. Lopulta minulle tekee ihan hyvää, jos joudun vähän vaivotella. ;)
      Hösäämistä meillä on kyllä suvussakin, että sieltä jostain verenperinnöstä olen oppini ammentanut!

      Poista
  10. Tutulta kuulostaa. Olen ollut aina perusteellinen juhlien järjestäjä myös ja kaikki alusta asti. Se on ollut myös kivaa, ja se on mukavaa, kun vieraat viihtyvät ja nauttivat. Vähitellen olen kuitenkin alkanut arvostaa myös asioiden helpottamista. Muutamien juhlien jällkeen olen ollut rättiväsynyt, kun siinä on vielä siivoushommatkin päälle. Meillä on keväisin pitkä synttäriputki, ja siinä onkin kakkua toisensa jälkeen. Tsemppiä valmisteluihin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Siinä ei toden totta ole mitään järkeä, että uuvuttaa itsensä juhlien takia. Minä olenkin karsinut ns. turhat juhlat pois vuoden kierrosta. Täällä olisi tapana viettää myös nimipäiviä, mutta en suostu niitä järjestämään ollenkaan. Meillä ei myöskään juuri koskaan kakutella aikuisten juhlia. Kolmen lapsen sukulais- ja kaverisynttärit saavat riittää. Nuorempana koin tästä rajanvedosta huonoa omatuntoa, en enää :).

      Poista
  11. Olipas jotenkin niin kovin tutun kuuloista, itsekin olen tuollainen samanlainen häärääjä mutta kyllä usein kova uurastus palkitaan ja asiat onnistuvat <3 Ihanaa loppuviikkoa teille päin <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Lasten synttäreiden jälkeen olen täynnä iloa ja tyytyväisyyttä kaiken hääräyksen jälkeen. Ei sellaista olotilaa ilman vaivannäköä saisikaan :).

      Poista
  12. Vastaukset
    1. Kiitos Katja. Tuo on hyvä neuvo. Nytkin kuopuksen päiväuniaikaan naputtelen näitä vastauksia enkä pyyhi kaapinovia :).

      Poista
  13. Tutulta kuulosti - aika on kuitenkin tehnyt tehtävänsä ja nyt menen monesti sieltä missä aita matalin - ja silti tulee hyvät juhlat. Tosin kodin siivouksessa en tingi - leipomisessa ilomielin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulle myös on tärkeää, että juhliin koti siivotaan kunnolla. Puhdas koti tuo itselle juhlamielen. Normiarjessa meillä ei tällä kokoonpanolla voi ylläpitää kovin hienoa siivoa. Ja joskushan ne kunnon putsaukset pitää tehdä kuitenkin.

      Poista
  14. Ihanaa juhlakautta kaikesta huolimatta ;)
    Mulla on kalenteri kovassa käytössä. Sieltä löytyy, jos jonkinlaista listaa :D Todellakin niin saa aivokapasiteettia vapautettua. Tosin en taida tietää, mihin se "ylimääräinen vapautunut" aivotyöskentely katoaa.
    Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Minäkin olen kyllä miettinyt, että mihin vapautunut kovalevytila sitten kuluu. Taidan kelata sillä epäolennaisuuksia sittenkin :D.

      Poista
  15. Voi sinä olet niin pedantti kaikessa, mutta ymmärrän! Kyllä lapsoset muistavat ihanan lapsuutensa, kun kaikille olet jaksanut järkätä juhlat viimeisen päälle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lapset ovat meillä tosiaan jo tottuneet, että synttärit on iso juttu. Toiveita esitetään pitkin vuotta. Ja niin saa ollakin! Niin oli minunkin lapsuudessani, ja muistan kyllä miten hienoja juhlia äiti meille värkkäsi. :)

      Poista
  16. Onnea synttärisankarille! Mutta öööö... pakko kysyä: tuliko teille myös sukulaisia? Itse en ikinä - ikinä - siivoa ainakaan mitään ikkunoita lastenkutsuja varten, eiväthän lapset sellaisiin kiinnitä huomiota ;) Meillä tuo synttärisuma on maalis-huhtikuussa, pitäisiköhän jo nyt aloittaa listojen teko...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, kyllä sun kannattaa jo alkaa listoja vääntämään. Maaliskuuhan on jo ihan ovella!
      2-vuotiaan juhliin kutsuttiin sukulaisia ja ystäviä. 2vee oli pirskeiden nuorin osallistuja. En minäkään kaikessa hösäämisessäni ole niin hassu, että taaperokemuihin ikkunat pesisin :D. Yleensä tarvin kyllä jonkun tuollaisen synttäripotkun persuksille, että jaksan siivota kunnolla.

      Poista

Kiitos kommentistasi!