.

.

sunnuntai 24. tammikuuta 2016

Ystäväkirjani


Anu Meidän elämää -blogista oli niin kiva, että halusi haastaa minut mukaan Ystäväkirjani-haasteeseen. Kiitos Anulle mieluisesta haasteesta!

Muistattehan lapsuudessa suositut ystäväkirjat. Tyttösinä niitä oli mukava täytellä ja lukea. Eikä se pahaa tee aikuisellekaan miettiä mitä vastaisi, jos kysyttäisiin. Harvemmin kuitenkaan kysytään.

Kuvitan haasteen blogissa jo aiemmin esiintyneillä kuvilla.


1. Perheeseeni kuuluvat

Mies ja kolme poikalasta, 2, 7 ja 9-v. Olen siis ainut Nainen Talossa.
Ainoan naisen rooli näin miesvoittoisessa seurassa onkin aivan erityislaatuinen. Siinä on sekä hohtonsa että haasteensa.

Erityisen hohdokasta on änkeytyä miesväen kanssa samalle sohvalle tai heittäytyä olohuoneen lattialla karhunpainiin. Hohdokasta on myös kylpyläreissulla, kun saa mennä yksinään naisten puolelle. Suurimmat haasteet koen siivotessani vessaa.

Naisnäkökulman korostamiseen tulee tässä perhekunnassa välillä tarvetta, ja blogi on siihen yksi oivallinen kanava.


2. Ammattini

Olen koulutukseltani ekonomi. Kauppatieteilijänä voi toimia hyvin monenlaisissa ammateissa. Minäkin olen myynyt ja markkinoinut vaikka mitä.

Nykyinen työpaikkani on rahoitusalalla asiantuntijatehtävässä, josta olen nyt hoitovapaalla. Olen aina ollut hyvä opiskelija ja saan virtaa uuden oppimisesta. Nykyisellä alallani uutta tietoa saa sulatella jatkuvasti, ja se sopii minulle.


3. Harrastukseni

Blogi - kirjoittaminen ja valokuvaus - ovat olleet rakas harrastukseni jo neljättä vuotta.

Olen vannoutunut ulkoilmaihminen. Lenkkeilen vuoden ympäri joka päivä. Olen sillä tavalla laiskistunut, että nykyisin kävelen usein ja juoksen vain harvoin.

Pidän lisäksi kulttuuririennoista; konserteista, teatterista ja elokuvista. Tykkään lukea kirjoja ja lehtiä.

Nimeäisin myös ruoan ja sen laittamisen harrastukseksi ellei minun tarvitsisi päivittäin käyttää jättimäisiä uunivuokia ja seitsemän litran kattilaa. Näissä annoskoissa on kyse ennemmin jo työstä kuin harrastuksesta.


4. Erityistaitoni

Arjen suunnitelmallisuus. Minä olen se äiti, jolla on soppa valmiina, kun tullaan pihalta.

Olen aika hyvä yksinkertaistamaan asioita. KISS! keep it simple stupid

Minulla on myös sisäänrakennettu tehokkuus/taloudellisuusajattelu. Tuon taidon kääntöpuolena on se, että minun on vaikea motivoitua tekemään mitään mielestäni "turhaa". Siksi en esimerkiksi leiki pikkuautoilla, silitä tai hanki sellaista puutarhaa, jossa pitäisi nyppiä rikkaruohoja.

5. En osaa

En osaa parkkeerata taskuun!

En oikein osaa olla vaivaksi. Haluaisin kyllä opetella.

En osaa perinteisiä naisten käsitöitä. Niitä en ehkä halua opetellakaan.


6. Oudoin tekemäni asia

On aika outoa syödä banaanijogurtilla päällystettyä meetvurstia suupaloina. Se oli itse keksitty lempivälipalani koululaisena. Sittemmin tajuni hyvän päälle on kyllä roimasti kehittynyt, vaikka suolaisen ja makean yhdistelmästä pidän edelleen.


7. Jos saisin 10 miljoonaa

Juhlisin viemällä perheen ja lähipiirin paratiisisaarelle. Lomaillessamme ammattilaiset hoitaisivat kotiimme täydellisen pintaremontin ja rakentaisivat kaaoskylppärin tilalle oikean spa-osaston.

Sitten tekisin sellaiset sijoitukset, että voisimme elää loppuelämämme tuotoilla ja miettiä maistuuko työnteko vielä.


8. Jos saisin päivän olla mies

Eikös miesten tilipussi ole painavampi? Tuona päivänä minun kai pitäisi järjestää itseni palkkaneuvotteluun.

9. Hävettää tunnustaa

Vähän hävettää se, että minulla on usein lenkkikarkkipussi taskussa ja vessassakin piilopussi - ainakin perjantaisin.

Hävettää myös, että en aina elä niin kuin opetan. Saatan esimerkiksi huutaa läppärin takaa, että "nyt se tabletti pois!".


10. Elämän tarkoitus on

Olla onnellinen ja myötävaikuttaa kaikin keinoin läheisten onneen.
Elämän tarkoitus on myös elää mahdollisimman rohkeasti eikä jossitella turhia.



Minä sitten tykkään lukea muiden vastauksia ystäväkirjahaasteeseen. Tämän on niin moni jo tehnyt, että en tiedä kenet haastaisin. Olkaa oma-aloitteisia ja vastatkaan haasteeseen, jos olette ystäväkirjaihmisiä.

Leppoisaa sunnuntaita!

Terveisin Katja 

Instagram-sivuni löydät TÄÄLTÄ. 
Nainen Talossa on myös Facebookissa. Voit tykätä blogin sivusta ja tilata päivitykset TÄÄLLÄ.

47 kommenttia:

  1. Näitä haastevastauksia on sitten mukava lukea!
    Tuo kommentti ruoan määrästä on jotenkin niin hykerryttävä ja toisaalta voi kuvitella tuskankin. Poikiin uppoaa ihan erilainen määrä apetta, mitä vastaavasti tyttölapsiin.
    Olen kanssasi siinä suhteessa samanlainen, että opiskelen jatkuvati jotain. Itsensä haastaminen on mukavaa.
    Arjen rationalisoinnin olet vienyt kyllä hienolle tasolle!
    Oikein mukavaa sunnutaita sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Anu <3
      Ruokaa kuluu ihan älyttömästi. En voi syyttää pelkästään poikia, sillä olemme mieheni kanssa myös melkoisia ahmatteja. Liikuntaharrastukset tietysti vielä lisäävät nälkää.
      Tämän sakin kanssa täytyy olla suunnitelmallinen ja sietää päivittäistä peruna- ja porkkanateatteria. Käytän kyllä ihan liian paljon aikaa ruoanlaittoon, mutta minkäs teet :). Uuden oppiminen pitää vireessä. Toivon, että jaksan ajatella samalla tavalla vielä vanhana.

      Poista
  2. Hieno postaus! Paljon oli sellaisia vastauksia, jotka olivat ihan kuin omasta kynästä.
    Kauniita kuvia ❤︎
    Leppoisaa sunnuntaita myös sinulle ♡

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kati. Kiva kuulla, että nyökyttelit lukiessa :).

      Poista
  3. Kivoja vastauksia! Karkit. <3 Olisikin kivaa kokeilla elämää miesvoittoisessa perheessä, tosin pikkuveljien myötä tietysti sitäkin koettu. Meillä on niin pinkkiä ja prinsessaa tämä touhu. :) Ihanaa sunnuntaita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kaima :). Elämä poikaperheessä on erilaista. Luulen, että äidin näkökulmasta asia vielä korostuu :).

      Poista
  4. Kiitos kun ryhdyit tähän, oli tosi kiva lukea vastauksiasi :). Minä yhden täysi-ikäisen ja toisen melkein täysi-ikäisen pojan äitiniä lupaan, että ruoan tarve tulee vain ja ainoastaan kasvamaan ;). Sen menekki on kyllä ihan päätä huimaavaa... Tuo meidän numero kakkonen saattaa puolen tunnin kuluttua ruokailusta olla hakemassa syötävää, kun on nälkä (ja on siis syönyt ainakin kaksi kertaa meikäläisen annoksen ruoalla...)

    Voi kun saisin osan tuosta organisointikyvystäsi, sille olisi kyllä käyttöä täällä :)

    Ai lenkkikarkkipussi, tuota en olekaan vielä keksinyt :)

    Ihanaa sunnuntaita sinne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Tämä oli kiva haaste :)
      Ihan jo pelkään millaisia määriä ruokaa kohta kuluu, kun nyt jo ollaan aika suossa ruokahuollon kanssa. Joululahjaksi saimme 10 litran kattilan, jossa onnistuu vähän entistä paremmin keittoruoat kahdeksi päiväksi :D.
      Organisointikyky kyllä helpottaa arkea, mutta toisaalta kaihoan välillä rennompaa otetta. Mitähän siitä tulisi, jos joskus jättäisinkin suunnittelematta ;).

      Poista
  5. Kiva lukea näitä vastauksia :) Moni vastaus oli kuin omasta kynästäni, ja sama on asetelma meilläkin, kun perheeseen kuuluu mies ja 12- ja 7-vuotiaat pojat. Siinä on tyttöjen jutut aika lailla vähemmistössä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. No sinähän tiedät sitten millaista se on :). Tyttöjen jutuista ei tosiaan paljon tietäisi ellei olisi suvussa ja ystävillä tyttölapsia. Minun silmiini tyttötaloissa meno on niin hiljaista ja sievää :D

      Poista
  6. Mäkin ihailen sun organisointikykyjä, ne ovat kyllä äitinä tarpeen. Ja toi KISS- lol! Nyt kun on työelämässä ja arki aika hulinaa, tunnen olevani aina yhden askeleen jäljessä, kotiäitinä kun olin vielä askeleen edellä.

    Iloa ja valoa uuteen viikoon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Elisa. En epäile hetkeäkään, ettenkö jäisi jälkeen minäkin sitten työelämään palatessa. Muistan jo kahden pojan äitinä ne iltamyöhäiset soppatalkoot. Kuorittiin ja keiteltiin miehen kanssa joskus vielä ysin uutisten jälkeen sapuskaa seuraavalle päivälle :D

      Poista
  7. Kivat vastaukset :)
    Minulle ex-naapuri kävi myymässä isot kattilat, vakuuttaen, että kokemuksesta tiedän, että perhekoossanne tarpeelliset kattilakoot 5, 10 ja 15 litraa. 15l jouduin jättämään väliin, kun se ei mahtunutkaan kattilakaappiin. Naapuri oli oikeassa.

    Tuon vessansiivoushomman allekirjoitan niin täysillä. Kävin juuri ruiskuttelemassa Tolua vessaan, kun se haisee taas siivoamattomalta yleiseltä käymälältä. Joku ei ilmeisesti ole osunut pönttöön laisinkaan :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti!
      Joulupukki toi taloon 10 litran kattilan, jossa on kyllä ylivoimaisen hyvä tehdä soppaa. 7 litran kattila on keitoille liian pieni. Mutta pastan siinä keittää :D
      Aivan täysin pönttöön osuminen on vähän niin kuin lottovoitto. Sitä ei kovin usein tapahdu. Olen lamaantunut ja alistunut vessanpesijän kohtalooni. Talossamme majaileva potankaataja ei asiaa yhtään helpota.

      Poista
  8. Olipa kiva lukea näitä vastauksiasi. Mukavaa sunnuntaita!

    VastaaPoista
  9. Olipa kiva lukea näitä vastauksiasi. Mukavaa sunnuntaita!

    VastaaPoista
  10. Sinulla on niin ihana blogi! Karkkipiilo vessassa on mitä mahtavin idea! Meillä on joskus miehen kanssa yhteinen lenkki karkkipussi kun käydään lasten kanssa kävelyllä.
    Pauliina

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Pauliina!
      Konstit on monet, jos haluaa syödä naminsa itse. Olen myös ajatellut niin, että lenkillä jaksaa pidemmälle, kun on "viihdykettä" :)

      Poista
  11. Oi Katja ♥ Ihania vastauksia ♥ Tuo vessajuttu miesperheessä ... meillä on vaan kaksi , mutta ... Valoisaa kevään odotusta ! Onneksi taas välillä tarkenee paremmin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Anne ♥ Moni tuntuu tuntevan saman vessatuskan :)
      Nyt oli aivan ihana ulkoilusää. Tuli ulkoillessa jopa liian lämmin, vaikka vaatettakin vähensin kunnolla. Parkatakkia ei ainakaan tarvitse.

      Poista
  12. Ihanat vastaukset! <3 Karkkipiiloja täälläkin oli milloin missäkin, kun lapset olivat pienempiä, aina salaa hiukan napsein kun eivät huomanneet! Vessaan en sitä kyllä hoksannut piilottaa! :)
    Ihanaa sunnuntaita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Marita :). Minulla on jo vuosia ollut tuo vessapussi. Vielä kun avaa hanan, niin rapina ei kuulu. Kukaan ei epäile mitään, kun äiti käy muutenkin usein pissalla :D

      Poista
  13. Kivat vastaukset! Täytyykin harkita karkkipiiloa veskiin, kun aina välillä piiloudun sinne muulta perheeltä ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti! Suosittelen vessapussia. Uskon, että vessaan myös itse piiloutuminen on aika yleinen tapa äitien keskuudessa. ;)

      Poista
  14. Kiva postaus,kivat vastaukset:)

    VastaaPoista
  15. Aivan ihana tuo kesäinen saunakuva!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Se olikin kiva jalkakylpyleikki loppukesästä. Koko juttu kuvineen löytyy täältä
      http://nainentalossa.blogspot.fi/2015/08/ihana-kylpy.html

      Poista
  16. Tulipa hyvä mieli, kun luin tämän postauksen. Kiitos! Taidankin kopsata tämän omaan blogiinikin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukava kuulla, kiitos :). Täytyykin seurata, että hoksaan tulla lukemaan sinun vstauksesi.

      Poista
  17. Olipa kiva lukea vastauksiasi! Tuo karkkipussipiilo vessassa oli mainio. Samoin tuo kouluaikainen herkkusi on varmasti ollut hmmmmm.... mielenkiintoinen ;) Ja jep, palkkaneuvottelut olisivat ehdottomat jos saisi päivän olla mies. Leppoisaa sunnuntai-iltaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Anu. Tämä haaste on kiva tapa päästä paljastamaan omituisuuksiaan. Saattaa olla, että vessakarkkipusseja ilmestyy tämän myötä muidenkin talojen naisille :D

      Poista
  18. Tuo jalkakylpykuva on täydellisen ihana <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Siitä tulee itsellekin hyvä fiilis. Se oli aika kiva kylpy. Ehti tosin viiletä moneen otteeseen ennen kuin pääsin siitä oikeasti nauttimaan ;). Postasin aiheesta elokuussa viime vuonna.

      Poista
  19. Mun korviin sun elämä kuulostaa Elämältä ❤️ Vessan pesu on täälläkin kovaa hommaa, vaikka vain yksi poika (ja mies ;)) tähtäämässä :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, ihana palaute ❤️. Elämältä tämä tuntuukin, aika täydeltä sellaiselta.
      Vessa-asioihin liittyen olen tuuminut, että mahtavatkohan aina edes tähdätä. :D

      Poista
  20. Ihana lukea sinunkin vastauksia.
    Mulla on sama ongelma, istun ihan liikaa koneella ja ärisen muille että aina tekin vaan tuijotatte niitä koneitanne.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :) Onkohan äideillä eri vapaus. Periaatteessa kyllä on. Tokihan lapsille pitää riittää pienempi ruutuaika, kun ovat pienempiä ;).
      Oikeasti pidän tosi tärkeänä sitä, että tehdään muutakin. Ja enemmän sitä muuta. Ja että on tarpeeksi laitteista riippumatonta vapaata olemista perheen kesken. Nykypäivänä tuohon asiaan on ihan pakko kiinnittää huomiota.

      Poista
  21. Toiset jopa mankeloi ;) ja eka yön jälkeen se jo on mielestäni turhaa :). Kivoja vastauksia. Kiitos!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti :). Noinhan se juuri on. Ekan yön jälkeen ihan ryppyiset lakanat kuitenkin. Ei kovin järkevää, ellei saa valtavan hyvää mieltä siitä pienestä hetkestä sileissä :D

      Poista
  22. Voi mitä ihania vastauksia. Sä olet oikein ihana superäiti, oikea pullantuoksuinen äiti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi mitä ihania ylisanoja. Kiitos <3. En tiedä olenko niin super, vai onko tämä muuten vaan ihan superia just nyt :D

      Poista
  23. Ystäväkirjat oli kyllä ihania kouluaikoina! Olen säilyttänyt omien lasten ystäväkirjoja ala-asteelta. Saavat sitten lukea niitä joskus. Itsellä on sitten pari päiväkirjaa omasta lapsuudesta tallella. Muuten tuosta omasta alasta, niin rahoitusala olisi mun haave!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olisikin kiva kaivaa esille omat vanhat ystäväkirjat. Onkohan ne vielä jossain. Lapsuuden ja nuoruuden päiväkirjoja minulla on pahvilaatikossa kaapinperällä, mutta en ole niitä lukenut. Pitäisiköhän. :D
      Rahoitusala on mielenkiintoinen ja alati muuttuva ala. Raha maailmaa pyörittää, joten töitä riittänee. :)

      Poista

Kiitos kommentistasi!