.

.

tiistai 26. huhtikuuta 2016

Gaalailua ja inspiraatiota Helsingissä


Tavisarki on loistanut poissaolollaan, enkä ole siitä kovin pahoillani. Tiskiräteistä, imurista, jättikattiloista ja kenkäkasoista saan varmasti pian taas tarpeekseni.

Heti aurinkoreissun päälle oli edessä aikuisten aikaa Helsingissä. Sinne minut houkutteli Indiedaysin puolivuosittainen bloggaajien tapahtumaviikonloppu. Lauantain vietin bloggaajien inspiraatiopäivässä, ja illalla mieskin pääsi mukaan blogigaalaan. Puitteet ja tarjoilut Suvilahden Kattilahallissa olivat hienot sekä päivään että iltaan.


Päivätapahtumassa oli tarjolla inspiraatiota joka lähtöön. Minä nappasin vaikutteita eritoten herkkupuolelta mm. Santa Marian, Cloettan ja Nutisalin pisteiltä. Tyrkyllä oli myös kosolti ideoita grillaukseen ja kesän viileisiin juomiin. Nyt tarvitaan enää vain se helle!

Tapahtumassa esillä olevat uutuudet kiinnostavat aina, mutta eniten kiinnostaa seura. Taas pääsin tapaamaan uusia ja vanhoja blogiystäviä. Bloggaus jos jokin on harrastus, joka yhdistää.


Illan gaalaan valmistauduin mukavasti hotellissa. Puin Mangosta vuosi sitten ostamani mustan haalarin. Yhdistin siihen leveän solmittavan tekonahkavyön ja Vagabondin metallinhohtoiset avokkaat.

Asu oli sellainen, jossa viihdyin hyvin siihen asti kunnes piti mennä vessaan. Ei ollut monesta suunnasta napitettavan ja köytettävän haalarin kanssa ihan nopea tuo pistäytyminen naistenhuoneessa. Huomattava miinus muuten kivassa vaatteessa. Täytyy muistaa pukea asu jatkossa max. parin tunnin pirskeisiin.


Iltagaalassa juhlimme monessa kivassa seurassa. My Life -blogin Jaanasta ja hänen miehestään saimme hauskaa pariskuntaseuraa. Mm. Uraäidin ruuhkavuodet - Ainon ja Kiljusten blogin Minnan
tapasin lauantaina livenä ensimmäistä kertaa, ja juttua fiksujen ja mukavien naisten kanssa riitti päivällä ja illalla.

Paikalla oli myös joitakin teeveestä tuttuja. Aira Samulinin kanssa halusin juttelemaan. Hän on energisyydessään niin upea esikuva kenelle tahansa. Kohtaaminen Airan kanssa oli sydämellinen. Kyselin hänen pirteytensä salaisuutta, ja Aira kehui minun muistuttavan häntä itseään nuorena. Haluan tietenkin uskoa lettipäistä Airaa. Sehän lupaisi hyvää tulevaisuuteen vielä 50 vuoden päähän!


Blogigaalassa viihdyimme puoleenyöhön. Uni maittoi hotellissa, ja aamupalalla tankkasin joka lajia. Yövyimme Crowne Plazassa nyt ensimmäistä kertaa. Hotelli oli tyylikäs, ja huone ihanan hiljainen. Aamupalalla sai normitarjoilujen lisäksi tilata kokilta haluamiaan herkkuja.

Sunnuntaiaamu aukesi Helsingissä kirkkaana. Hyvä sää houkutteli vielä kävelylle Kaivopuistoon ennen kotimatkaa. Puistossa oli paljon väkeä. Ja paljon hanhia. Niitä muuten riitti! Ja jonkinlaiset valtavien tanskandoggien kokoontumisajot. Huh, miten isoja koiria!

Söin Kaivarissa kauden ensimmäisen jäätelötötterön. Mövenpickin pistaasi oli aika bueno valinta.


Ihanaa, että voi tehdä kaikenlaista tällaista. Saada kokemuksia ja kohtaamisia. Saada vaihtelua. Saada iloa ja innostusta - inspiraatiota.

Kiitos kutsusta ja hienosta lauantaista Indiedaysille ja yhteistyökumppaneilleen! Kiitos kivoista kohtaamisista kaikille blogiystäville!

Terveisin Katja

Instagram-sivuni löydät TÄÄLTÄ.  Nainen Talossa on myös Facebookissa. Voit tykätä blogin sivusta ja tilata päivitykset TÄÄLLÄ.

torstai 21. huhtikuuta 2016

Lomalla viimeinkin


"Lomalla viimeinkin voin ottaa iisimmin..."

Tai ainakin niin iisisti kuin lapsiperhereissaaja nyt voi ikinä missään ottaa. Kaikkihan on suhteellista. Aina jollekulle pitää lisätä aurinkovoidetta, jonkun virta loppuu, jonkun tekee mieli altaalta pallokentälle tai kentältä altaalle. Välillä saattaa kenkäkin ihan vaan puristaa. Onneksi sandaali ei kuitenkaan koskaan purista kovin kauaa.


Siinä kaiken tekemisen välissä ehtii onneksi myös lojua tuntitolkulla aurinkotuolissa. Ehtii siemailla kuumia ja kylmiä juomia. Viikossa ehtii nauttia!


Voi antaa silmän levätä upeissa maisemissa.


Voi aistia tuulen huminan ja aaltojen pauhun. Voi tuntea oman pienuutensa. Ja tuntea samalla jotain suurta.


Voi viettää aikaa yhdessä. Ja saada uusia kokemuksia yhdessä.


Ja kiitos All Inclusiven; voi syödä monta kertaa päivässä niin paljon kuin pystyy. Ja vielä vähän sen ylikin.

4/5 porukastamme otti ruokailuista kaiken ilon irti. Minä vähän jouduin purra hammasta, että kestin kuopuksen valitseman ruokavalion. Se oli juustopizzaa, kakkua, jätskiä ja banaania. Sama lista ihan koko viikon, vaikka tarjolla olisi ollut kaiken maailman tuoreet ja terveelliset. Mutta en nipottanut lomalla. En ainakaan kovin paljon.


Meillä oli mukava reissu tuolle palmujen saarelle. Tämä matka järjestyi aivan samaan paikkaan kuin peruttu reissu olisi ollut. Teneriffan Riu Buena Vista -hotelli sopii isolle perheelle. Sen parasta antia ovat allasalue, hulppeat parvekkeet ja upeat maisemat.

Neljä vuotta sitten lomailimme samassa hotellissa, ja tuolloin palvelutaso ja All Inclusive oli vielä todella laadukas. Nyt taso oli siitä laskenut, ja hotellikin vuosien varrella kulunut. Mutta kuten sanottua, kovin hyvin siellä edelleen söi ja olostaan nautti. Perheloma on aina luksusta.


Päivät kuluivat viettäen aurinkoelämää. Illan tullen suuntasimme ravintolan kautta seuraamaan hotellin iltaohjelmaa. Musiikkiesitykset olivat ihan viihdyttäviä, ja yhden kunnon akrobatiaesityksenkin saimme nähdä.



Minulla on kamerassa iso kasa Teneriffan auringonlaskukuvia. Auringonlaskujahan minä rakastan! Liitän niitä maisemia toiseen blogijuttuun myöhemmin. Sitten taidan vilauttaa kuvissa myös lemppari loma-asuani. Se on aivan ihana roskahame. Niin pojat sen nimesivät. Roskahame sopi hyvin Teneriffan auringonlaskuihin. Sellainen maisema kaunistaa kaiken.

Mutta nyt paluu Suomeen ja pyykkivuorta valloittamaan!

Adios!

Terveisin Katja


Ps. Viikonloppuna minuun voi törmätä Indiedaysin blogitapahtumissa Helsingissä. Jutellaan, jos tavataan!

Instagram-sivuni löydät TÄÄLTÄ. 
Nainen Talossa on myös Facebookissa. Voit tykätä blogin sivusta ja tilata päivitykset TÄÄLLÄ.

sunnuntai 10. huhtikuuta 2016

Kevätkenkäisyyttä


Harmituksen jälkeen on ollut jo kevättä (uusissa) kengissä. Olen oikein panostanut askelteni keveyteen. Näiden popojen kohdalla heittäydyin aivan höveliksi enkä vilkaissutkaan alehyllyjä. Pitää tietää milloin on tarpeen olla kitsastelematta. Silloin ei ala askel painaa.


Kevät on minulle kuin teinirakkaus. Se huumaa ja ihastuttaa, mutta seuraavassa hetkessä jo ärsyttää. Mikä ihana valo ja maiseman paljaus!
Vai onko valo sittenkin viiltävä? Ja miten rumaa onkaan tuo kaikki kalpeus.

Häilyvät ovat teinirakkauden tunteet. Toista se on sitten syksyllä. Rakkauteni syksyyn on kypsää. Sen vikoihin suhtaudun lempeydellä. Syksy tuo esiin parhaat puoleni. Keväällä sen sijaan on tapana paljastaa kärsimättömyyteni. On niin paljon, mitä pitäisi malttaa.


Blogeissa on hehkuteltu keväistä istutusvimmaa. Ensimmäiset ovat jo kertoneet nauttineensa pihatöistä. Minä en ole päässyt vielä siihen vauhtiin.

Mutta tuollaisen suloisen minisitruspuun ostin. Kuvan yksilö meni lahjaksi, ja sen piipahdus omassa keittiössä toi halun hankkia itselle samanlaisen. Keltaista ja vihreää - kevättä ja kesää kärsimättömälle!



Vietimme viikonlopun aluksi tortillaperjantaita. Perjantaita juhlistetaan usein rennolla ruualla - ja aika usein juuri tortilloilla.

Tällä kertaa paistoin rotukarjan jauhelihaa. On se ihan erilaista kuin tavallinen naudan 10% jauheliha. Se on jotenkin kiinteämpää ja parempaa. Rotukarjan jauhelihasta tulee muuten tosi hyvät hampurilaispihvit. Pitää vaan taas malttaa odottaa kesää, että pääsee niitä grillaamaan.


Mainoksen uhrina ostin chilillä maustettua Koskenlaskija Ruoka -juustokastiketta. Se sopi tosi hyvin tähän mättöön. Suosittelen!


Jäätelöä jälkkäriksi ja äitini tekemää kääretorttua.

Yksi asia on tässä keväässä paremmin kuin koskaan. Mummin leipomuksia saa ihan tuoreena. Meillä on nyt kaksi mummilaa ihan omilla kotinurkilla. Se on lapsiperheelle nykymaailmassa melkein liian hienoa ollakseen totta. En tajunnutkaan aiemmin, miten paljon olen omaa väkeäni tänne kaivannut.


Millaisia kevättunteita sinulla on? Puristavatko kevätkengät vai onko askel kevyt?

Sopivasti kirkkautta päiviisi!

Terveisin Katja

Instagram-sivuni löydät TÄÄLTÄ. 
Nainen Talossa on myös Facebookissa. Voit tykätä blogin sivusta ja tilata päivitykset TÄÄLLÄ.

lauantai 2. huhtikuuta 2016

Harmitus!


Minun piti uittaa varpaitani Atlantin aalloissa koko tämän viikon. Mutta ei elämä aina mene niin kuin blogeissa. Tulee influenssa-aalto, jonka myötä Atlantin aallot jäävät.


Olin jo pakannut bikinit ja kesähelmat. Kaikki vaatekaapin värikkäimmät vetimet. Niissä minun piti paistatella pilvetöntä päivää ja viihtyä illanvietoissa palmujen alla.

Pari päivää ennen lähtöä paljastui kaksi tulehtunutta korvaa. Sitten tuli yksi kuumeinen pää. Seuraavana päivänä Mr Fever tavoitti jo toisen potilaan. Yrjökin tuli yökylään. Pitkään makusteltu matkasuunnitelma oli sillä mennyttä.

Jäimme kotiin pitämään vierasmajaa kutsumattomille vieraille. Ja hehän ovat viihtyneet kanssamme koko viikon! All Inclusive toteutui täysin toisin kuin toivottiin.



Oma harmitus matkan peruuntumisesta jäi pian toiseksi, kun kohtasi isompien lasten mielipahan. Poikien pallon peluu paisteessa ja allashuvitukset vaihtuivat värjöttelyyn peiton alla. Onhan se kasvattavaa, kun ei aina mene niin kuin Strömsöössä. Mutta sillä hetkellä se on laiha lohtu.


Onneksi sitten tapahtui jotain yllättävää. Joku toinenkin peruutti suunnitelmansa, ja nyt meillä on tiedossa koko sakille sopiva lomaviikko myöhemmin. Nyt tarvitsee vain malttaa mieli.

Koska pessimisti ei pety, uskon Atlantin aaltoihin vasta, kun olen lentokoneessa. Aina silti jaksaa paremmin, kun on mitä odottaa. Vielä on mahdollista, että viikon vapaa huushollauksesta järjestyy minullekin.


Uudet Adidakseni aion ottaa käyttöön vasta reissussa. Metsästin juoksukenkien rinnalle kevyitä lenkkareita, jotka sopisivat moneen menoon. Pitkän etsinnän jälkeen vasta ymmärsin mennä urheiluliikkeissä miesten kenkähyllyille. 40-kokoiseen jalkaani ei naisten lenkkareista tahtonut löytyä sopivaa kokoa ollenkaan. Miten ihmeessä lenkkarit ovatkaan niin pieniä. Urheilukenkään tarvitaan varpaille tilaa. Nuo miesten nelikakkoset sitten olivat vihdoin sopivat!


Täytyy vielä todeta, että matkatoimiston ja vakuutusyhtiön asiakaspalvelu yllättävässä peruutustilanteessa oli loistavaa. Kaikki järjestyi hienosti. Näitä taitaa sattua muillekin.

Onko sinulla kokemusta vastaavasta?
Postauksen reissukuvat viime vuoden matkalta.

Terveisin Katja

Instagram-sivuni löydät TÄÄLTÄ. 
Nainen Talossa on myös Facebookissa. Voit tykätä blogin sivusta ja tilata päivitykset TÄÄLLÄ.