.

.

sunnuntai 27. marraskuuta 2016

Hygge hukassa - sitä etsimässä


Kaamosaika on niin pirun pimeää, että siitä ei meinaa suomalaisella sisullakaan selvitä. Joulun aina luvataan tuovan valoa, mutta kyllä sen lähestyminen lähinnä kauhistuttaa. Tai no, ehkä se joulu ei kauhistuta niinkään kuin tämä joulunalusaika. Niin paljon pitäisi ja haluaisikin, jos vain olisi aikaa. Tukka nousee vähemmästäkin pystyyn. Kyllä tässä tarvitaan sisulle kaveriksi tanskalaista hyggeä. 

Hygge on maailman onnellisimman kansan elämäntapa, jossa hyvä mieli tulee kotoisasta nautiskelusta. Sytytetään kynttilät, kääriydytään vilttiin, nautitaan suklaapala viipyillen, ollaan hyvässä seurassa ja viihtyisässä ympäristössä iloisia ja rentoja. 

Kyllähän minä tuon tanskalaisen tunnelmoinnin tiedän ja siihen vankkumatta uskon. Olen ollut melkoinen hyggeilyn mestarikin aina välillä. Olen taikonut arjestakin hyggejuhlaa mennen tullen. Mutta mitäs sitten, kun hygge on hukassa?


Kotivuosien jälkeen olen todella nauttinut työelämästä, joka parhaimmillaan tarjoaa oikean tekemisen flown. Varjopuolena tästä muutoksesta on ollut hyggen hukkuminen. 

Kun seitsemän kotipäivää vaihtuu kahteen, on viisihenkisen perheen kodissa aika monta asiaa hoidettavana niinä kahtena päivänä. Siinä on tunnelmoinnit ja nautiskelut jääneet aika vähiin, kun koko lauantai kuluu raivokkaaseen raivaukseen ja sunnuntai uudelleenraivaukseen. 

Jostain tosin luin, että hyggeilyyn voisi kuulua myös kuohuviinin nauttiminen siivotessa. Se kuulostaa kyllä tosi hyvältä, mutta tarkoittaisi minun nykyisessä tilanteessani jatkuvaa hiprakkaa aina kun olen kotona. En ainakaan vielä kokeile kotoilua sillä reseptillä.


Lauantaina etsin kadonnutta hyggeä mustan jätesäkin kanssa. Jostain pitää luopua saadakseen uutta tilalle. Keittiön laatikoista ja leikkihuoneen kaapeista löytyi jätesäkillinen uutta tilaa hyggelle. Eteisen kaapeista raivasin toisen säkillisen. 

Oikeaa fiilistä houkuteltiin myös ikuisuuden odottaneilla korjaustoimenpiteillä. Mies korjasi vihdoin saranoiltaan revenneen kaapinoven ja makuuhuoneen repsahtaneen rullaverhon. Teimme myös periaatepäätöksen särkyneen kattolamppukuvun uusimisesta ja eteisen naulakon korjaamisesta. Mielialaani nosti kovasti myös se, että uunista pestiin viimejouluiset kinkkurasvat. Nyt on tilaa uudelle (rasvalle).


Ja kyllähän se hygge sieltä sitten vähitellen taas löytyi. Tänään tuli sellainen olo, että sytytänpä kynttilän. Otanpa suklaakonvehdin niin, että maistankin sen ihan kunnolla. Että onpa kiva olla ihan vaan kotona koko päivä - uudelleenraivaustarpeesta huolimatta. Jätesäkki kädessä ja suklaa suussa - sisulla ja hyggellä tästä ruuhkavuosielämästä selvitään. Ja huomenna onneksi pääsee taas kivoihin töihin (lepäämään).

Mikä on sinun vinkkisi elämästä nauttimiseen juuri nyt?

Terveisin Katja

Instagram-sivuni löydät TÄÄLTÄ.  Nainen Talossa on myös Facebookissa. Voit tykätä blogin sivusta ja tilata päivitykset TÄÄLLÄ.  

sunnuntai 6. marraskuuta 2016

Terveiset Helsingin humusta - BID&IBA 2016


Nainen Talossa on ollut viime viikot aivan hunningolla. Tässä kohti on ehkä syytä tarkentaa, että tarkoitan tietenkin blogia - en itseäni. 

Blogi ei ole päivittynyt, sillä minulla on ollut tavallista enemmän muuta ajateltavaa. Aloitin uudessa mukavan haasteellisessa työssä, mikä on todella innostavaa, mutta myös vienyt sitä energiaa, jota muuten ehkä kanavoisin harrastuksiin. 

Tänä viikonloppuna palasin kuitenkin blogiharrastuksen pariin. En voinut jättää väliin Indiedaysin puolivuosittaisia tapahtumia, joissa pääsee tapaamaan tuttuja ja nauttimaan hetken helsinkiläistä humua ja hömppää. Meillä on ollut tapana yhdistää blogitapahtumiin irtiotto arjesta pariskuntana, ja mies lähti mukaan reissuun tälläkin kertaa.



Inspiration Day –päivätapahtuma alkoi Konepajan Brunossa lauantaina klo:13. Minä olin kotona 1,5 tunnin ajomatkan päässä Brunosta vielä klo:12 pukeutuneena pyjamaan. Lounassotkujen siivous oli kesken ja kuopus vielä houkuteltava päiväunille. Lapsenvahdiksi tullut isäni puisteli päätään lähtötouhuille. En ollut edes pakannut, ja illan Blog Awardsiinkin piti olla jotain tyylikkään nättiä päällepantavaa.

Ei tässä nykyarjessa oikein ole ollut sijaa mietinnöille gaalatyylistä.  Luotin siihen, että kun heittää kassiin tarpeeksi monta mustaa vaatekappaletta jotkut niistä sopivat yhteen. Milloin ihmeessä minusta tuli juhlapukeutumisasioissa näin rento!?

Musta gaalatyyli

Miehen kanssa juttelimme automatkalla, että olisiko pitänyt jäädä kotiin, kun aika ei tunnu riittävän, ja kiire latistaa helposti kivatkin jutut. Tuo ajatus kuitenkin kumottiin alkuunsa, sillä yhteiset jutut ovat meille tärkeitä ja poikkeuksetta ne ovat enemmän tuoneet kuin vieneet energiaa. Henkinen virkistysvaikutus on havaittavissa viimeistään muutaman univelkatoipumispäivän jälkeen.



Ehdin päivätapahtumaan lopulta reiluksi tunniksi ennen sen päättymistä. Onnistuin vaihtamaan kuulumisia aika monen tutun kanssa ja jopa hieman inspiroitua tarjoiluista ja ohjelmasta.

Misorellan kanssa ihastuimme Annukalle tehtyyn kukkakoristeeseen ja kävimme teettämässä omat ruusukkeemme. Jaanan kanssa totesimme blogitapahtumien edustavan mitä parasta vastapainoa perhearjelle. Poikaperheiden ainoina naisina meillä riittää aiheesta päiviteltävää.



Ennen illan Awardseja pyörähdimme miehen kanssa Kauppatorilla ihmettelemässä uutta Allas Sea Pool -rakennelmaa. Aika huimaa, että Kauppatorilla voi pulahtaa lämpimään veteen vaikka keskellä talvea. Voin kuvitella, että tuolla sijainnilla Allas on aika hyvä turistimagneetti.



Illan Awardseissa oli edellisistä kerroista tuttu rento fiilis. Suosituimpia blogeja palkittiin. Minulle jäi palkituista mieleen erityisesti Kinuskikissan voitto sarjassaan. Se palkinto meni kyllä niin oikeaan osoitteeseen, sillä Kinuskikissa on rohkaissut havainnollisilla leivontaohjeillaan epätoivoisia perheenäitejä (minua) ylittämään itsensä keittiössä. 

Awardsien tunnelmia My Life -blogin Jaanan kanssa

Aika moni aikuisemman ikäluokan tuttu bloggaaja oli tällä kertaa valinnut kotisohvan tai jonkun muun paikan Awards -juhlien sijaan. Kiva, että Business Woman –blogin Pia oli kuitenkin tuonut iltajuhliin myös miehensä. Viihdyimmekin loppuillasta hyvin heidän seurassaan melkein puolille öin, mikä on minulle aivan maksimaalinen takaraja iltariekkumiselle.

Kuvaaja Henri Ilanen


Hotelliaamupalan jälkeen oli tänään jo kiire kotiin. Ihanaa, että sunnuntaista jäi vielä iso osa käytettäväksi kotona. Hotellissa oli taas vähän vääränlainen tyyny, ja parin tunnin uniaikaero tuntuu tällaisella rutiiniensa orjalla heti olotilassa. Luulen, että tälläkin kertaa hupireissun virkistysvaikutus on huipussaan vasta parin toipumispäivän jälkeen.

Mitä sinulle kuuluu? Millaisissa merkeissä sinä olet viettänyt pyhäinpäiväviikonloppua? 

Terveisin Katja

Lisää kuvia tapahtumista täällä.

Instagram-sivuni löydät TÄÄLTÄ.  Nainen Talossa on myös Facebookissa. Voit tykätä blogin sivusta ja tilata päivitykset TÄÄLLÄ.